Senioreiden päivittäisten raha-asioiden hoito
Vuorioksa, Sini (2015)
Vuorioksa, Sini
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120719666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120719666
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on seniorien päivittäisten raha-asioiden hoito. Suomen väestö ikääntyy ja yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa. Elämänlaatua merkittävästi parantava tekijä on mahdollisuus asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään, jotta se olisi saavutettavissa, on pystyttävä huolehtimaan omien asioiden hoidosta.
Työssä on käsitelty teknologian tuomia muutoksia ja sitä kuinka se on vaikuttanut tapoihin
toimia. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää ovatko kohderyhmän seniorit omaksuneet uusia tapoja hoitaa pankkiasiointiaan ja ovatko he tietoisia käyttämiensä palveluiden kustannuksista.
Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Lähestymistavaksi on valittu tapaustutkimus. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut on litteroitu ja analysoitu. Teoriaosa sisälsi palvelut, niiden määritelmän ja laadun. Tietopohjaa täydennettiin kertomalla Suomen väestörakenteen muutoksesta ja esittelemällä peruspankkipalveluita. Lähteinä opinnäytetyössä on käytetty alan kirjallisuutta sekä Internet-lähteitä. Tehdyt haastattelut tukivat hyvin käytettyä teoriaa.
Työhön haastateltiin kolmea senioria ja haastattelut tehtiin senioriasunnoissa. Haastateltavilta kysyttiin, mitä pankkipalveluita he käyttävät päivittäisten raha-asioiden hoitoon ja lisäksi heiltä tiedusteltiin kehitystoiveita pankkipalveluihin. Tutkimuksessa selvisi, että kohderyhmän seniorit kokevat tulleensa unohdetuiksi. He kaipaisivat henkilökohtaisempaa palvelua. Senioreilla on usein liikkuminen ja lähteminen vaikeaa erilaisten kipujen vuoksi. Kehitysideana nousi pankkien jalkautuminen senioriasuntoihin tai palvelutaloihin.
Työssä on käsitelty teknologian tuomia muutoksia ja sitä kuinka se on vaikuttanut tapoihin
toimia. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää ovatko kohderyhmän seniorit omaksuneet uusia tapoja hoitaa pankkiasiointiaan ja ovatko he tietoisia käyttämiensä palveluiden kustannuksista.
Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Lähestymistavaksi on valittu tapaustutkimus. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut on litteroitu ja analysoitu. Teoriaosa sisälsi palvelut, niiden määritelmän ja laadun. Tietopohjaa täydennettiin kertomalla Suomen väestörakenteen muutoksesta ja esittelemällä peruspankkipalveluita. Lähteinä opinnäytetyössä on käytetty alan kirjallisuutta sekä Internet-lähteitä. Tehdyt haastattelut tukivat hyvin käytettyä teoriaa.
Työhön haastateltiin kolmea senioria ja haastattelut tehtiin senioriasunnoissa. Haastateltavilta kysyttiin, mitä pankkipalveluita he käyttävät päivittäisten raha-asioiden hoitoon ja lisäksi heiltä tiedusteltiin kehitystoiveita pankkipalveluihin. Tutkimuksessa selvisi, että kohderyhmän seniorit kokevat tulleensa unohdetuiksi. He kaipaisivat henkilökohtaisempaa palvelua. Senioreilla on usein liikkuminen ja lähteminen vaikeaa erilaisten kipujen vuoksi. Kehitysideana nousi pankkien jalkautuminen senioriasuntoihin tai palvelutaloihin.