Teatteri osana surun käsittelyä
Lappalainen, Anne (2015)
Lappalainen, Anne
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120419453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120419453
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee surua ja sen ilmentymistä ympäröivässä todellisuudessa. Työn tavoitteena on selventää kirjoittajalle itselleen surun käsitettä ja sitä, miten surua voi käsitellä yhteisössä teatterin keinoin. Muita tavoitteita on ollut kerätä tietoa suomalaisesta surun kulttuurista nyt ja ennen.
Tutkimuksen filosofinen lähestymistapa on fenomenologinen ja siinä lähtökohtana ovat omat kokemukset. Narratiivisuus näkyy kirjoittajan henkilökohtaisina kertomuksina ja kvalitatiivisuus todellisena elämänä, jossa tutkijan omat kokemukset ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Työhön sisältyy kuvaus kirjoittajan omasta ohjauksesta Tämä Elämä, syntymästä kuolemaan ja vähän tuon puoleistakin, joka käsittelee surua ja lähestyvää kuolemaa runojen ja musiikin avulla. Käsikirjoituksessa runojen aiheet liittyvät syntymään, äidiksi tuloon, kasvuun, hitaaseen hiipumiseen ja lopulta kuolemiseen. Toivoa ja tietoutta toispuoleisuudesta pitää yllä enkelihahmo, joka sanoo auttavansa, kunhan häneltä sitä pyydetään.
Pääasiallisena lähteenä tässä opinnäytetyössä on käytetty surusta ja tarinateatterista käsittelevää kirjallisuutta. Tarinateatteri on hyvänä esimerkkinä tämän päivän teatterista, jossa kokijan omat tuntemukset ovat keskiössä. Omat muistiinpanoni Tarinoiva Vuosaari -projektin päätösjuhlasta sekä oman ohjaukseni käsikirjoitus ja muistiinpanot ovat myös toimineet kirjallisina lähteinä ja esimerkkeinä taiteesta surutyössä. Teatterin juuret ovat rituaaleissa. Niistä olen hakenut inspiraatiota ja uudistumista.
Tutkimusprosessi on auttanut kirjoittajaa ymmärtämään syvemmin surun olemusta ja sen suhdetta ympäristöönsä. Prosessi on myös auttanut ymmärtämään yhteisön merkityksen surun käsittelyssä.
Tutkimuksen filosofinen lähestymistapa on fenomenologinen ja siinä lähtökohtana ovat omat kokemukset. Narratiivisuus näkyy kirjoittajan henkilökohtaisina kertomuksina ja kvalitatiivisuus todellisena elämänä, jossa tutkijan omat kokemukset ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Työhön sisältyy kuvaus kirjoittajan omasta ohjauksesta Tämä Elämä, syntymästä kuolemaan ja vähän tuon puoleistakin, joka käsittelee surua ja lähestyvää kuolemaa runojen ja musiikin avulla. Käsikirjoituksessa runojen aiheet liittyvät syntymään, äidiksi tuloon, kasvuun, hitaaseen hiipumiseen ja lopulta kuolemiseen. Toivoa ja tietoutta toispuoleisuudesta pitää yllä enkelihahmo, joka sanoo auttavansa, kunhan häneltä sitä pyydetään.
Pääasiallisena lähteenä tässä opinnäytetyössä on käytetty surusta ja tarinateatterista käsittelevää kirjallisuutta. Tarinateatteri on hyvänä esimerkkinä tämän päivän teatterista, jossa kokijan omat tuntemukset ovat keskiössä. Omat muistiinpanoni Tarinoiva Vuosaari -projektin päätösjuhlasta sekä oman ohjaukseni käsikirjoitus ja muistiinpanot ovat myös toimineet kirjallisina lähteinä ja esimerkkeinä taiteesta surutyössä. Teatterin juuret ovat rituaaleissa. Niistä olen hakenut inspiraatiota ja uudistumista.
Tutkimusprosessi on auttanut kirjoittajaa ymmärtämään syvemmin surun olemusta ja sen suhdetta ympäristöönsä. Prosessi on myös auttanut ymmärtämään yhteisön merkityksen surun käsittelyssä.