Potilaan vajaaravitsemusriskin seulonta MUST-menetelmällä
Elomaa, Ulla (2015)
Elomaa, Ulla
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120419435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120419435
Tiivistelmä
Helsingin kaupunginsairaaloissa on aloitettu syksyn 2014 aikana potilaiden laajamittainen vajaaravitsemusriskin seulonta MUST-menetelmällä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata ja arvioida, miten potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta MUST-menetelmällä toteutuu hoitosuunnitelmista ja hoitokertomuksista arvioituna. Tavoitteena on saada tietoa MUST-menetelmän käytön toteutumisesta ja dokumentointiin liittyvistä kehittämiskohteista yhdessä Helsingin kaupunginsairaaloista.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto on analysoitu deduktiivisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön aineistona ovat Pegasos-potilastietojärjestelmän hoitosuunnitelmien ja hoitokertomuksien ravitsemusosioiden kirjaukset. Näytteeseen päätyi kolmekymmentäkaksi potilasasiakirjaa (n= 32). Opinnäytetyöstä saatujen tulosten mukaan, seulontaan liittyvässä dokumentoinnissa on puutteita. Ravitsemusosio löytyy kirjattuna suurimmasta osasta hoitosuunnitelmia (81 %), mutta MUST-pisteet on määritetty tutkimusyksikössä vain osalle potilaista (53 %). Vähintään kohtalaisessa vajaaravitsemusriskissä on kaksikymmentäkaksi prosenttia potilaista. Tuloksista käy ilmi, että suurentuneella vajaaravitsemusriskillä on yhteys potilaan korkeaan ikään ja hoitojakson pituuteen.
Tutkimuseettisistä syistä, opinnäytetyöraportissa ei mainita tutkimusyksikön nimeä eikä aineistonkeruu päiviä, jotta hoitohenkilökunnan ja potilaiden anonymiteetti pystytään turvaamaan. Opinnäytetyön luotettavuutta tukevat opinnäytetyöntekijän tekemät ja avoimesti esittämät valinnat. Luotettavuutta lisää myös se, että opinnäytetyöntekijä kertoo oman positionsa tutkimusorganisaatiossa. Opinnäytetyöstä saatavien tulosten pohjalta MUST-menetelmän käyttöä voidaan kehittää menetelmään liittyvien ohjeistusten mukaiseksi. Tarkoituksena on vajaaravitsemusriskissä olevien potilaiden menetelmän mukainen tunnistaminen ja asianmukainen hoitaminen.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto on analysoitu deduktiivisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön aineistona ovat Pegasos-potilastietojärjestelmän hoitosuunnitelmien ja hoitokertomuksien ravitsemusosioiden kirjaukset. Näytteeseen päätyi kolmekymmentäkaksi potilasasiakirjaa (n= 32). Opinnäytetyöstä saatujen tulosten mukaan, seulontaan liittyvässä dokumentoinnissa on puutteita. Ravitsemusosio löytyy kirjattuna suurimmasta osasta hoitosuunnitelmia (81 %), mutta MUST-pisteet on määritetty tutkimusyksikössä vain osalle potilaista (53 %). Vähintään kohtalaisessa vajaaravitsemusriskissä on kaksikymmentäkaksi prosenttia potilaista. Tuloksista käy ilmi, että suurentuneella vajaaravitsemusriskillä on yhteys potilaan korkeaan ikään ja hoitojakson pituuteen.
Tutkimuseettisistä syistä, opinnäytetyöraportissa ei mainita tutkimusyksikön nimeä eikä aineistonkeruu päiviä, jotta hoitohenkilökunnan ja potilaiden anonymiteetti pystytään turvaamaan. Opinnäytetyön luotettavuutta tukevat opinnäytetyöntekijän tekemät ja avoimesti esittämät valinnat. Luotettavuutta lisää myös se, että opinnäytetyöntekijä kertoo oman positionsa tutkimusorganisaatiossa. Opinnäytetyöstä saatavien tulosten pohjalta MUST-menetelmän käyttöä voidaan kehittää menetelmään liittyvien ohjeistusten mukaiseksi. Tarkoituksena on vajaaravitsemusriskissä olevien potilaiden menetelmän mukainen tunnistaminen ja asianmukainen hoitaminen.