Isä synnytyksessä : isien kokemuksia äitien tukemisesta synnytyksessä
Savolainen, Reetta; Heimonen, Saana (2015)
Savolainen, Reetta
Heimonen, Saana
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120419386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120419386
Tiivistelmä
Isillä on ollut mahdollisuus osallistua synnytykseen 1960 - luvulta lähtien. Nykyään synnytyksestä pyritään luo-maan perhetapahtuma, jossa myös isä huomioidaan osallistuvana. Synnyttäjän ja isän yhteistyö synnytyskivun työstämisessä voi lujittaa parisuhdetta ja valmistaa lapsen saamiseen. Synnytyksessä kätilön tehtävänä on vah-vistaa naisen kivun työstämistä. Kätilö kertoo ei-lääkkeellisistä kivunhoidon menetelmistä, joita isäkin voi toteut-taa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata isien kokemuksia synnytyksestä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää isien kokemuksia siitä, kuinka heitä on ohjattu synnytyksen aikana äidin tukemisessa. Tutkimuksella haettiin vas-tauksia kysymyksiin minkälaisia neuvoja isät ovat saaneet kätilöiltä äidin tukemiseksi, sekä minkälaista neuvoa tai tukea he olisivat saamiensa neuvojen lisäksi halunneet? Isiltä saatua tietoa hyödynnetään Kuopion yliopistollisen sairaalan synnytysosastolla.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusosio toteutettiin Facebook-yhteisöpalveluun luodussa suljetussa keskusteluryhmässä. Saadut vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mene-telmin. Ryhmään luotuihin teemakeskusteluihin vastasi kuusi isää. Tutkimukseen osallistumisen kriteereinä olivat alatiesynnytys sekä synnytyskokemusa alle kolmen vuoden ajalta Suomessa.
Tulosten mukaan isien mielestä kätilön toiminta ja häneltä saatu ohjaus oli pääosin hyvää, mutta aina isän odo-tukset kätilön toimintaa kohtaan eivät kohdanneet. Kätilön isälle antama ohjaus oli usein sidonnainen synnytysti-lanteen mahdollistamiin olosuhteisiin. Yleinen isien kokemus oli, että aiemmasta synnytyskokemuksesta ja erityi-sesti synnytysvalmennuksesta on suuri apu äidin kipujen lievittämiseen ja äidin tukemiseen, koska synnytysval-mennuksessa käydään ennalta läpi kivunlievityskeinoja. Valtaosa isistä oli sitä mieltä, että kätilö vietti heidän luo-naan liian vähän aikaa, eli synnytyksen aikaista jatkuvaa tukea tulisi kehittää. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kätilöltä odotetaan jatkuvaa synnytyksen aikaista tukea ja tilanneherkkyyttä synnyttävän pariskunnan erilais-ten tarpeiden huomioon ottamiseksi. Tuloksista nousi esille, että synnytysvalmennus on isän kannalta merkittävä ennakkotekijä parantamaan synnytyskokemusta, eikä siitä pitäisi luopua.
Tuloksista on hyötyä synnytyssalin henkilökunnalle, koska tuoreen tiedon avulla he voivat kohdata ja huomioida synnytykseen osallistuvaa isää entistä paremmin. Tuloksista nousi myös isien positiivinen kokemus synnytysval-mennuksesta ja sen ylläpitämisen merkityksestä. Jatkossa voisi tutkia, kuinka isän synnytyskokemus vaikuttaa isän ja lapsen myöhempään vuorovaikutukseen, sekä äidin ja isän keskinäiseen kanssakäymiseen. Mielenkiintoa herättää myös, onko kätilöiden toiminnassa eroa, jos synnyttävä pari edustaa seksuaalivähemmistöä verrattuna heteropariskuntaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata isien kokemuksia synnytyksestä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää isien kokemuksia siitä, kuinka heitä on ohjattu synnytyksen aikana äidin tukemisessa. Tutkimuksella haettiin vas-tauksia kysymyksiin minkälaisia neuvoja isät ovat saaneet kätilöiltä äidin tukemiseksi, sekä minkälaista neuvoa tai tukea he olisivat saamiensa neuvojen lisäksi halunneet? Isiltä saatua tietoa hyödynnetään Kuopion yliopistollisen sairaalan synnytysosastolla.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusosio toteutettiin Facebook-yhteisöpalveluun luodussa suljetussa keskusteluryhmässä. Saadut vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mene-telmin. Ryhmään luotuihin teemakeskusteluihin vastasi kuusi isää. Tutkimukseen osallistumisen kriteereinä olivat alatiesynnytys sekä synnytyskokemusa alle kolmen vuoden ajalta Suomessa.
Tulosten mukaan isien mielestä kätilön toiminta ja häneltä saatu ohjaus oli pääosin hyvää, mutta aina isän odo-tukset kätilön toimintaa kohtaan eivät kohdanneet. Kätilön isälle antama ohjaus oli usein sidonnainen synnytysti-lanteen mahdollistamiin olosuhteisiin. Yleinen isien kokemus oli, että aiemmasta synnytyskokemuksesta ja erityi-sesti synnytysvalmennuksesta on suuri apu äidin kipujen lievittämiseen ja äidin tukemiseen, koska synnytysval-mennuksessa käydään ennalta läpi kivunlievityskeinoja. Valtaosa isistä oli sitä mieltä, että kätilö vietti heidän luo-naan liian vähän aikaa, eli synnytyksen aikaista jatkuvaa tukea tulisi kehittää. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kätilöltä odotetaan jatkuvaa synnytyksen aikaista tukea ja tilanneherkkyyttä synnyttävän pariskunnan erilais-ten tarpeiden huomioon ottamiseksi. Tuloksista nousi esille, että synnytysvalmennus on isän kannalta merkittävä ennakkotekijä parantamaan synnytyskokemusta, eikä siitä pitäisi luopua.
Tuloksista on hyötyä synnytyssalin henkilökunnalle, koska tuoreen tiedon avulla he voivat kohdata ja huomioida synnytykseen osallistuvaa isää entistä paremmin. Tuloksista nousi myös isien positiivinen kokemus synnytysval-mennuksesta ja sen ylläpitämisen merkityksestä. Jatkossa voisi tutkia, kuinka isän synnytyskokemus vaikuttaa isän ja lapsen myöhempään vuorovaikutukseen, sekä äidin ja isän keskinäiseen kanssakäymiseen. Mielenkiintoa herättää myös, onko kätilöiden toiminnassa eroa, jos synnyttävä pari edustaa seksuaalivähemmistöä verrattuna heteropariskuntaan.