KENIALAISTEN JA UGANDALAISTEN KÄTILÖIDEN NÄKEMYKSIÄ IMETYKSESTÄ VERRATTUNA SUOMALAISIIN IMETYSOHJEISIIN
Huuskonen, Sanna (2015)
Huuskonen, Sanna
Vaasan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120419373
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120419373
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsitellään kenialaisten ja ugandalaisten kätilöiden imetysnäkemyksiä, verrattuna niitä suomalaisiin imetysohjeisiin. Tarkoituksena on kuvailla kätilöiden näkemyksiä imetyksen merkityksestä ja toimintaa imetyksen ohjaamisessa ja tukemisessa. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa ja lisätä ymmärrystä imetyseroista näiden kolmen maan välillä. Tutkimustehtävänä opinnäytetyössä on selvittää millaisia näkemyksiä ugandalaisilla ja kenialaisilla kätilöillä on imetyksen ohjaamisesta ja tukemisesta sekä millaisia toimintatapoja ugandalaisilla ja kenialaisilla kätilöillä on imetyksen ohjaamisessa ja tukemisessa.
Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla. Kysymykset lähetettiin sähköpostitse Ugandaan ja Keniaan kätilöille. Kaikki osalliset vastasivat kyselyyn. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä, jotka käsittelivät imetykseen liittyvää ohjausta ja imetykseen liittyviä hyötyjä ja ongelmia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustulosten mukaan Ugandassa ja Keniassa toimitaan WHO:n määräämien ohjeiden mukaisesti. Kätilöt on koulutettu terveystietoon perustuen ja kätilöt ohjaavat kaikkia äitejä imetykseen. Molemmissa maissa imetys aloitetaan heti synnytyksen jälkeen, tai viimeistään tunnin sisällä. Eroavaisuutta Suomen imetysohjeisiin on siinä, että molemmissa maissa yleisimmät ongelmat imetyksessä ovat HIV/AIDS ja toinen eroavaisuus oli äidin epäonnistuminen imetyksessä. Tällöin äidit käyttivät lapsille ravinnoksi lehmän tai vuohen maitoa. Kävi myös ilmi, että joskus vastasyntyneille annetaan mehua ja puuroa, jos äidiltä ei tule maitoa.
Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla. Kysymykset lähetettiin sähköpostitse Ugandaan ja Keniaan kätilöille. Kaikki osalliset vastasivat kyselyyn. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä, jotka käsittelivät imetykseen liittyvää ohjausta ja imetykseen liittyviä hyötyjä ja ongelmia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustulosten mukaan Ugandassa ja Keniassa toimitaan WHO:n määräämien ohjeiden mukaisesti. Kätilöt on koulutettu terveystietoon perustuen ja kätilöt ohjaavat kaikkia äitejä imetykseen. Molemmissa maissa imetys aloitetaan heti synnytyksen jälkeen, tai viimeistään tunnin sisällä. Eroavaisuutta Suomen imetysohjeisiin on siinä, että molemmissa maissa yleisimmät ongelmat imetyksessä ovat HIV/AIDS ja toinen eroavaisuus oli äidin epäonnistuminen imetyksessä. Tällöin äidit käyttivät lapsille ravinnoksi lehmän tai vuohen maitoa. Kävi myös ilmi, että joskus vastasyntyneille annetaan mehua ja puuroa, jos äidiltä ei tule maitoa.