Lämmityselementin käyttö seinärakenteessa
Kivelä, Mika (2015)
Kivelä, Mika
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319278
Tiivistelmä
Energiatehokkuuden parantaminen kasvattaa rakennettavien talojen eristevahvuuksia, jolloin rakenteen sisäisiin eristekerroksiin kohdistuu suurempia lämpötilavaihteluja.
Tässä työssä tutkittiin teoreettisesti seinärakenteessa tapahtuvaa lämmönsiirtymistä ja kosteusrasituksia
Wufi – ohjelmiston ja teoreettisten laskelmien avulla. Tällä haluttiin kokeilla teoreettisten mallien toimivuutta käytännössä.
Teoreettisten laskentamallien testaamiseksi rakennettiin SeAMK:n laboratoriossa testiseinä. Testiseinä asennettiin kylmäkaappia vasten, jotta pystyttiin seuraamaan lämpötilan muutoksia eristekerroksissa eri lämpötiloissa.
Testiseinän kokonaisvahvuudeksi tuli 438 mm. Tällä vahvuudella, 50 asteen lämpötila erolla, pitäisi laskennallisesti rakenteessa tapahtua sisäistä konvektiota. Rayleigh- luvun raja-arvo 2,5 ylittyy huomattavasti ollessaan 5,46.
Testiseinän toinen puoli, tavanomainen yleisesti käytössä oleva seinärakenne toimi verrokkina, toiselle puolelle oli tavanomaiseen seinärakenteeseen asennettu lattialämmityskaapeli keskelle eristekerrosta. Termostaatti asetettiin ylläpitämään testiseinän keskellä +10 asteen lämpötilaa. Tällä haluttiin tutkia, mitä vaikutuksia eristekerroksen lämmittämisellä on rakenteeseen.
Laboratoriossa suoritetuissa mittauksissa todettiin lämmityselementin parantavan seinärakenteen sisäisiä lämpötiloja, mutta sisäisen konvektion vaikutusta ei havaittu. Kosteuspitoisuudet jäivät mittaamatta laitteisto vian vuoksi.
Tässä työssä tutkittiin teoreettisesti seinärakenteessa tapahtuvaa lämmönsiirtymistä ja kosteusrasituksia
Wufi – ohjelmiston ja teoreettisten laskelmien avulla. Tällä haluttiin kokeilla teoreettisten mallien toimivuutta käytännössä.
Teoreettisten laskentamallien testaamiseksi rakennettiin SeAMK:n laboratoriossa testiseinä. Testiseinä asennettiin kylmäkaappia vasten, jotta pystyttiin seuraamaan lämpötilan muutoksia eristekerroksissa eri lämpötiloissa.
Testiseinän kokonaisvahvuudeksi tuli 438 mm. Tällä vahvuudella, 50 asteen lämpötila erolla, pitäisi laskennallisesti rakenteessa tapahtua sisäistä konvektiota. Rayleigh- luvun raja-arvo 2,5 ylittyy huomattavasti ollessaan 5,46.
Testiseinän toinen puoli, tavanomainen yleisesti käytössä oleva seinärakenne toimi verrokkina, toiselle puolelle oli tavanomaiseen seinärakenteeseen asennettu lattialämmityskaapeli keskelle eristekerrosta. Termostaatti asetettiin ylläpitämään testiseinän keskellä +10 asteen lämpötilaa. Tällä haluttiin tutkia, mitä vaikutuksia eristekerroksen lämmittämisellä on rakenteeseen.
Laboratoriossa suoritetuissa mittauksissa todettiin lämmityselementin parantavan seinärakenteen sisäisiä lämpötiloja, mutta sisäisen konvektion vaikutusta ei havaittu. Kosteuspitoisuudet jäivät mittaamatta laitteisto vian vuoksi.