Omaishoitajien psyykkinen hyvinvointi
Hakonen, Iina-Mari; Tani, Oona (2015)
Hakonen, Iina-Mari
Tani, Oona
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319267
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia omaishoitajien kokemaa psyykkistä hyvinvointia kyselylomakkeen avulla. Kohderyhmänä olivat Suur-Kouvolan Omaiset ja Läheiset ry:n omaishoitajajäsenet. Valtaosa kyselyyn vastanneista omaishoitajista oli ikääntyneitä eläkeläisiä ja toimivat pääasiassa puolisonsa omaishoitajana.
Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin anonyymisti strukturoidulla kyselylomakkeella postikyselynä 98:lle omaishoitaja jäsenelle, joista 55 vastasi tutkimukseen. Tutkimus analysoitiin Webropol analysointiohjelmalla, käyttäen määrällisen tutkimuksen analysointimenetelmiä, avoimista kysymyksistä poimittiin eniten esille nousseet asiat. Tutkimuksessa käytettiin riippuvuusanalyysia, jolla etsittiin merkittävimmät muuttujat ja saatiin esille luotettavia tutkimustuloksia ristiintaulukoinnin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat kohderyhmän psyykkisen hyvinvoinnin tyydyttäväksi. Tutkimuksessa psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan jakaa sisäisiin, muun muassa tarpeellisuus ja ulkoisiin, muun muassa terveys. Tutkimuksen mukaan voidaan todeta sisäisillä tekijöillä olevan suurempi merkitys psyykkisen hyvinvoinnin kokemiseen. Sisäisten tekijöiden ollessa heikentyneitä ei positiivisilla ulkoisilla tekijöillä ollut vaikutusta. Vastaajien kokemukset psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavista kokemuksista linkittyivät loogisesti toisiinsa, huomioiden sisäiset ja ulkoiset tekijät.
Omaishoitajien tyydyttävään psyykkiseen hyvinvointiin voimaannuttavasti saattaa vaikuttaa yhdistykseen kuulumisen yhteisöllisyyden tunne. Omaishoitajien psyykkinen hyvinvointi on asia, johon eri tahoilla ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Ulkopuolisilla tahoilla on merkittävä merkitys, kun omaishoitaja unohtaa omat tarpeensa. Henkistä väkivaltaa kokeneet omaishoitaja jäsenet nousivat esille ryhmänä, joilla heikentäviä ja negatiivisia tekijöitä oli havaittavissa muita vastanneita enemmän.
Kaupungilta ja päättäjiltä omaishoitajat kaipaavat kehittämistä omaishoidon parantamiseksi. Omaishoitajien ääntä tulisi kuunnella enemmän ja konkreettista apua kaivataan byrokratian sijasta. Yksilöllisyys ja historia tulisi ottaa paremmin huomioon. Omaishoitajat kaipaavat aitoa läsnäoloa, tukea ja kiinnostusta siitä, mitä heille kuuluu.
Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin anonyymisti strukturoidulla kyselylomakkeella postikyselynä 98:lle omaishoitaja jäsenelle, joista 55 vastasi tutkimukseen. Tutkimus analysoitiin Webropol analysointiohjelmalla, käyttäen määrällisen tutkimuksen analysointimenetelmiä, avoimista kysymyksistä poimittiin eniten esille nousseet asiat. Tutkimuksessa käytettiin riippuvuusanalyysia, jolla etsittiin merkittävimmät muuttujat ja saatiin esille luotettavia tutkimustuloksia ristiintaulukoinnin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat kohderyhmän psyykkisen hyvinvoinnin tyydyttäväksi. Tutkimuksessa psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan jakaa sisäisiin, muun muassa tarpeellisuus ja ulkoisiin, muun muassa terveys. Tutkimuksen mukaan voidaan todeta sisäisillä tekijöillä olevan suurempi merkitys psyykkisen hyvinvoinnin kokemiseen. Sisäisten tekijöiden ollessa heikentyneitä ei positiivisilla ulkoisilla tekijöillä ollut vaikutusta. Vastaajien kokemukset psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavista kokemuksista linkittyivät loogisesti toisiinsa, huomioiden sisäiset ja ulkoiset tekijät.
Omaishoitajien tyydyttävään psyykkiseen hyvinvointiin voimaannuttavasti saattaa vaikuttaa yhdistykseen kuulumisen yhteisöllisyyden tunne. Omaishoitajien psyykkinen hyvinvointi on asia, johon eri tahoilla ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Ulkopuolisilla tahoilla on merkittävä merkitys, kun omaishoitaja unohtaa omat tarpeensa. Henkistä väkivaltaa kokeneet omaishoitaja jäsenet nousivat esille ryhmänä, joilla heikentäviä ja negatiivisia tekijöitä oli havaittavissa muita vastanneita enemmän.
Kaupungilta ja päättäjiltä omaishoitajat kaipaavat kehittämistä omaishoidon parantamiseksi. Omaishoitajien ääntä tulisi kuunnella enemmän ja konkreettista apua kaivataan byrokratian sijasta. Yksilöllisyys ja historia tulisi ottaa paremmin huomioon. Omaishoitajat kaipaavat aitoa läsnäoloa, tukea ja kiinnostusta siitä, mitä heille kuuluu.