Insuliinipumpun käyttöominaisuuksien hyödyntäminen - Diabeetikon näkökulma
Hujanen, Tiina; Pulkki, Päivi; Salonen, Satu (2015)
Hujanen, Tiina
Pulkki, Päivi
Salonen, Satu
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319112
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella asuvien diabeetikoiden insuliinipumpun käyttöominaisuuksien hyödyntämistä. Idea opinnäytetyöhön tuli Etelä-Karjalan keskussairaalan endokrinologiselta poliklinikalta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena ja kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla kartoitettiin, kuinka diabeetikot hyödyntävät insuliinipumppua päivittäisissä toiminnoissaan. Tavoitteena oli saada tietoa insuliinipumpun toimintojen hyödyntämisestä sekä kehittämisehdotuksia diabeetikoiden hoidon ohjaukseen. Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille insuliinipumpun käyttäjille (n=77) Eksoten alueella. Ikäjakauma oli 15–80 vuotta ja vastauksia palautui 32. Kysely toteutettiin toukokuussa 2015.
Tulosten perusteella selvisi, että insuliinipumppuhoito on yleisempää tyypin 1 diabeetikoilla, ja aktiivisimpia vastaajia olivat työikäiset naiset. Insuliinipumppupotilaat käyttävät pumpun erikoistoimintoina annosmuutoksia, erikoisboluksia ja ateriaboluksia. Vastauksissa tuli esiin monenlaisia kehittämisehdotuksia, mutta käyttöominaisuuksista oli vain vähän tietoa. Ohjaukseen ja pumpun käyttöön diabeteksen hoidossa oltiin tyytyväisiä.
Tutkimuksen perusteella insuliinipumpun käyttäjien ohjauksen parantamiseksi tarvitaan lisää resursseja sekä tietoutta pumpun käytöstä koko terveydenhuollon henkilöstölle. Vertaistukiryhmien perustaminen olisi edullinen ja haluttu keino potilaiden tiedon lisäämiseksi.
Diabetes on tuttu lähes jokaiselle, mutta sen uusimmat hoitomuodot ovat edelleen vieraita diabeetikolle itselleen, hänen läheisilleen sekä terveydenhuollon henkilöstölle.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena ja kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla kartoitettiin, kuinka diabeetikot hyödyntävät insuliinipumppua päivittäisissä toiminnoissaan. Tavoitteena oli saada tietoa insuliinipumpun toimintojen hyödyntämisestä sekä kehittämisehdotuksia diabeetikoiden hoidon ohjaukseen. Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille insuliinipumpun käyttäjille (n=77) Eksoten alueella. Ikäjakauma oli 15–80 vuotta ja vastauksia palautui 32. Kysely toteutettiin toukokuussa 2015.
Tulosten perusteella selvisi, että insuliinipumppuhoito on yleisempää tyypin 1 diabeetikoilla, ja aktiivisimpia vastaajia olivat työikäiset naiset. Insuliinipumppupotilaat käyttävät pumpun erikoistoimintoina annosmuutoksia, erikoisboluksia ja ateriaboluksia. Vastauksissa tuli esiin monenlaisia kehittämisehdotuksia, mutta käyttöominaisuuksista oli vain vähän tietoa. Ohjaukseen ja pumpun käyttöön diabeteksen hoidossa oltiin tyytyväisiä.
Tutkimuksen perusteella insuliinipumpun käyttäjien ohjauksen parantamiseksi tarvitaan lisää resursseja sekä tietoutta pumpun käytöstä koko terveydenhuollon henkilöstölle. Vertaistukiryhmien perustaminen olisi edullinen ja haluttu keino potilaiden tiedon lisäämiseksi.
Diabetes on tuttu lähes jokaiselle, mutta sen uusimmat hoitomuodot ovat edelleen vieraita diabeetikolle itselleen, hänen läheisilleen sekä terveydenhuollon henkilöstölle.