Jäämistösuunnittelua perintö- ja lahjaverotuksen näkökulmasta : Lahja, ennakkoperintö ja testamentti
Taavettila, Varpu-Leena (2015)
Taavettila, Varpu-Leena
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120219085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120219085
Tiivistelmä
Jäämistösuunnittelua koskevaa tietoa on helposti saatavissa. Ongelmaksi muodostuu merkityksellisen tiedon oikeanlainen suodattaminen ja yhdisteleminen. Perittävän olisi osattava puntaroida eri toimintamallien tuloksia ja osattava valita niistä parhaiten oman tahtonsa toteuttava vaihtoehto. Eri vaihtoehdot antavat erilaiset lopputulokset, mitä tulee varallisuuden siirtymiseen ja siirron verotukseen. Selvitettäviä kysymyksiä työssä olivat, mitä jäämistösuunnittelun avulla voidaan saavuttaa, mitkä ovat eri säädösten sille asettamia reunaehtoja ja onko mahdollista toteuttaa jäämistösuunnittelua verotehokkaasti lahjan, ennakkoperinnön ja testamentin avulla.
Tutkimusmetodeina käytettiin lainoppia ja empiriaa. Työssä keskityttiin Suomessa asuvan, täysivaltaisen yksityishenkilön suomalaiseen yksityisomaisuuteen kohdistuvaan jäämistösuunnitteluun. Aiheen ulkopuolelle rajattiin vakuutusten tuomat jäämistösuunnittelun keinot. Säädösten jäämistösuunnittelulle asettamien reunaehtojen selvityksen jälkeen niitä sovellettiin laskentaesimerkkeihin, joiden avulla vertailtiin erilaisia vaihtoehtoja.
Perintökaaren, avioliittolain sekä perintö- ja lahjaverolakien jäämistösuunnittelulle asettamat reunaehdot nousivat vähitellen esille toisiinsa kietoutuneesta pykäläverkosta. Perittävä ei voi ohittaa tehokkaasti lesken ja rintaperillisen oikeuksia, jos nämä eivät luovu niistä. Toisaalta rintaperillisen tulee olla aktiivinen ja vaatia lakiosaansa. Lähtökohtana jäämistösuunnittelussa on aina perittävän tahto, mutta myös perillisten toimilla on vaikutusta perimyksen toteutumiseen sekä sen verotehokkuuteen. Jäämistösuunnittelun avulla on mahdollista saavuttaa omaisuuden hallittu ja halutunlainen siirtyminen eteenpäin joko elämän aikana tai sen päätyttyä. Yhdistelemällä eri vaihtoehtoja lahjan, ennakkoperinnön, testamentin ja avioehdon suomien mahdollisuuksien avulla perittävä voi ohjata varallisuutensa siirtymistä eteenpäin myös verotusnäkökohdat huomioiden.
Tutkimusmetodeina käytettiin lainoppia ja empiriaa. Työssä keskityttiin Suomessa asuvan, täysivaltaisen yksityishenkilön suomalaiseen yksityisomaisuuteen kohdistuvaan jäämistösuunnitteluun. Aiheen ulkopuolelle rajattiin vakuutusten tuomat jäämistösuunnittelun keinot. Säädösten jäämistösuunnittelulle asettamien reunaehtojen selvityksen jälkeen niitä sovellettiin laskentaesimerkkeihin, joiden avulla vertailtiin erilaisia vaihtoehtoja.
Perintökaaren, avioliittolain sekä perintö- ja lahjaverolakien jäämistösuunnittelulle asettamat reunaehdot nousivat vähitellen esille toisiinsa kietoutuneesta pykäläverkosta. Perittävä ei voi ohittaa tehokkaasti lesken ja rintaperillisen oikeuksia, jos nämä eivät luovu niistä. Toisaalta rintaperillisen tulee olla aktiivinen ja vaatia lakiosaansa. Lähtökohtana jäämistösuunnittelussa on aina perittävän tahto, mutta myös perillisten toimilla on vaikutusta perimyksen toteutumiseen sekä sen verotehokkuuteen. Jäämistösuunnittelun avulla on mahdollista saavuttaa omaisuuden hallittu ja halutunlainen siirtyminen eteenpäin joko elämän aikana tai sen päätyttyä. Yhdistelemällä eri vaihtoehtoja lahjan, ennakkoperinnön, testamentin ja avioehdon suomien mahdollisuuksien avulla perittävä voi ohjata varallisuutensa siirtymistä eteenpäin myös verotusnäkökohdat huomioiden.