Yläkouluikäisten taitoluistelijoiden kokemukset valmentajan ja luistelijan välisestä vuorovaikutuksesta
Viiri, Nita; Piittinen, Milja (2015)
Viiri, Nita
Piittinen, Milja
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218976
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218976
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus Suomen Taitoluisteluliitolle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa yläkouluikäisten taitoluistelijoiden kokemuksia valmentajan ja luistelijan välisestä vuorovaikutuksesta. Tavoitteena oli selvittää, kuinka valmennusta tulisi kehittää taitoluistelijoiden näkökulmasta. Aihe koettiin tärkeäksi, sillä lajin lopettaminen ajoittuu usein tähän ikävaiheeseen. Tutkimuksemme antaa valmentajille lisätietoa, kuinka yläkouluikäinen kokee valmennustilanteen ja miten se häneen ja hänen itseluottamukseensa vaikuttaa.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yläkouluikäiset taitoluistelijatytöt (n=20). Kohderyhmä valikoitui tutkijoiden omien valmennuskokemuksien myötä sekä tämän iän jälkeen tapahtuvien suurien drop-outien vuoksi. Vastaajia saatiin kattavasti ympäri Suomen. Tutkimus on toteutettu kyselylomakkeen avulla, joka sisältää sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kysely sisältää kysymyksiä eri teemoista, kuten harjoitusilmapiiri, valmentajan ja luistelijan välinen vuorovaikutus, luistelijan itseluottamus, motivaatio ja luistelu harrastuksena sekä hyvä valmentaja ja hyvä valmennettava. Kyselylomake pilotoitiin ennen varsinaisen kyselyn teettämistä. Kyselyn tulokset analysoitiin osin määrällistä tutkimusmenetelmää ja sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Raportin teoreettinen viitekehys pohjautuu kyselylomakkeen teemoihin sekä taitoluisteluun lajina, nuoren psyykkiseen kehitykseen ja drop-outiin. Lähteinä käytettiin sekä suomenkielisiä että englanninkielisiä aineistoja.
Tuloksissa korostui palautteenannon merkitys valmennustapahtumassa ja vuorovaikutuksessa. Palautteen toivottiin olevan tarkempaa, opettavaisempaa ja yksilöllisempää. Valmentajan toivottiin olevan kannustavaisempi ja positiivisempi sekä lähestyttävämpi ja tasapuolisempi. Vastaajat toivoivat myös enemmän yksilöllistä huomiointia. Onnistumisen kokemukset ja uuden oppiminen nähtiin parhaimpina asioina luistelussa, kuin myös itseluottamusta kerryttävissä tekijöissä, jolloin valmentajan tulisikin keskittyä niiden tarjoamiseen luistelijalle.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yläkouluikäiset taitoluistelijatytöt (n=20). Kohderyhmä valikoitui tutkijoiden omien valmennuskokemuksien myötä sekä tämän iän jälkeen tapahtuvien suurien drop-outien vuoksi. Vastaajia saatiin kattavasti ympäri Suomen. Tutkimus on toteutettu kyselylomakkeen avulla, joka sisältää sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kysely sisältää kysymyksiä eri teemoista, kuten harjoitusilmapiiri, valmentajan ja luistelijan välinen vuorovaikutus, luistelijan itseluottamus, motivaatio ja luistelu harrastuksena sekä hyvä valmentaja ja hyvä valmennettava. Kyselylomake pilotoitiin ennen varsinaisen kyselyn teettämistä. Kyselyn tulokset analysoitiin osin määrällistä tutkimusmenetelmää ja sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Raportin teoreettinen viitekehys pohjautuu kyselylomakkeen teemoihin sekä taitoluisteluun lajina, nuoren psyykkiseen kehitykseen ja drop-outiin. Lähteinä käytettiin sekä suomenkielisiä että englanninkielisiä aineistoja.
Tuloksissa korostui palautteenannon merkitys valmennustapahtumassa ja vuorovaikutuksessa. Palautteen toivottiin olevan tarkempaa, opettavaisempaa ja yksilöllisempää. Valmentajan toivottiin olevan kannustavaisempi ja positiivisempi sekä lähestyttävämpi ja tasapuolisempi. Vastaajat toivoivat myös enemmän yksilöllistä huomiointia. Onnistumisen kokemukset ja uuden oppiminen nähtiin parhaimpina asioina luistelussa, kuin myös itseluottamusta kerryttävissä tekijöissä, jolloin valmentajan tulisikin keskittyä niiden tarjoamiseen luistelijalle.