Kokemuksia kuntouttavan työtoiminnan ohjauksesta asiakkaan näkökulmasta.
Lämsä, Sari (2015)
Lämsä, Sari
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218936
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää Joensuun kaupungin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kokemuksia ohjauksesta. Tavoitteena oli tarkastella ohjauksen merkitystä kuntouttavassa työtoiminnassa ja saada näin tietoa ohjauksen tarpeesta ja riittävyydestä asiakkaille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kokemustietoa Joensuun kaupungille kuntouttavan työtoiminnan asiakasnäkökulmasta ohjauksen ja toiminnan kehittämiseksi ja tueksi. Aihe on ajankohtainen, koska keväällä 2015 astui voimaan uusi sosiaalihuoltolaki ja suuri SOTE-uudistus on valmisteilla.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastateltavia asiakkaita oli kymmenen ja kaikki olivat kuntouttavan työtoiminnan pajoilta ja ryhmistä. Aineiston analyysi tapahtui teemoittelun avulla.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että asiakkaat kokevat kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisella olevan hyvinvointia ja aktiivisuutta selkeästi lisääviä vaikutuksia. Kuntouttavan työtoiminnan myötä itsensä arvostaminen lisääntyi ja arkirytmi tuli säännölliseksi. Ohjauksessa vuorovaikutuksella on keskeinen asema. Ohjaus edistää asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä vahvistaa elämänhallintaa ja toimintakykyä. Asiakkaiden kokemuksissa korostuivat ohjaajien määrätietoisuus ja asiakkaan kokonaisvaltainen ohjaaminen toiminnassa, myös yksilöllistä ohjausta ja aikaa kaivattiin vielä lisää. Tutkimustulokset ovat käytettävissä Joensuun kuntouttavan työtoiminnan apuna ja kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastateltavia asiakkaita oli kymmenen ja kaikki olivat kuntouttavan työtoiminnan pajoilta ja ryhmistä. Aineiston analyysi tapahtui teemoittelun avulla.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että asiakkaat kokevat kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisella olevan hyvinvointia ja aktiivisuutta selkeästi lisääviä vaikutuksia. Kuntouttavan työtoiminnan myötä itsensä arvostaminen lisääntyi ja arkirytmi tuli säännölliseksi. Ohjauksessa vuorovaikutuksella on keskeinen asema. Ohjaus edistää asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä vahvistaa elämänhallintaa ja toimintakykyä. Asiakkaiden kokemuksissa korostuivat ohjaajien määrätietoisuus ja asiakkaan kokonaisvaltainen ohjaaminen toiminnassa, myös yksilöllistä ohjausta ja aikaa kaivattiin vielä lisää. Tutkimustulokset ovat käytettävissä Joensuun kuntouttavan työtoiminnan apuna ja kehittämisessä.