Lähiruokaverkoston kehittäminen Hyvinkään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan alueella
Juva, Ulla; Juva, Merja (2015)
Juva, Ulla
Juva, Merja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218921
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218921
Tiivistelmä
Saimme opinnäytetyönä selvittää lähiruokatuottajien ja lähiruokatoimijoiden verkoston kehittämisen Hyvinkään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan alueella. Toimeksiantona oli tehdä selvityksiä Laurea ammattikorkeakoulun tulevaan hankkeeseen. Toimeksiantajana oli lähiruokakoordinaattori, lehtori Ritva Jäättelä Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran kampukselta. Ohjaajana toimi Tero Uusitalo. Teimme tämän opinnäytetyön parityöskentelynä.
Lähiruoan tuottaminen ja sen käyttäminen on elämäntapa sekä tapa ajatella asioista. Ihmiset haluavat muutakin kuin mahdollisimman suurella volyymilla ja mahdollisimman halvasti tuotettuja elintarvikkeita. Monet ajattelevat ruoan laatua, ympäristöään niin ekologisena kuin taloudellisena ympäristönä sekä myös maailmanlaajuisena asiana.
Työhön on hankittu tietoa niin teoriaan kuin käytännön osalta EU:n ja kansallisten virastojen ja viranomaisten säädöksistä ja asetuksista sekä alaa koskevasta kirjallisuudesta, lehtiartikkeleista sekä työnaikana suoritetuista kyselyistä ja lähiruokatuottajien ja –toimijoiden haastatteluista. Kävimme myös tutustumassa joidenkin toimijoiden yrityksiin sekä Elinkeino-, liikenne-, ympäristökeskuksessa selvittämässä lähiruokaan liittyvistä hankkeista. Toimenpiteinä käytimme sähköisiä kyselyitä ja asiantuntijahaastatteluja.
Kirjallisten tietojen, haastattelujen sekä vierailujen perusteella todettiin, että verkostoituminen on aluillaan tai ei vielä toimi kunnolla. On löydettävä kanavat ja asenteita muokattava suotuisaksi verkostoitumiselle sekä löydettävä muita resursseja sen toteuttamiselle. Byrokratian osuus on kaikesta toiminnasta suuri, joten sitä tulisi vähentää, ettei se veisi liikaa aikaa varsinaiselta työntekemiseltä.
Työhön kului paljon aikaa juuri lähteiden etsimiseen ja niiden kokoamiseen. Tietoa löytyi paljon ja eri lähteistä, mutta sitä joutui karsimaan paljon. Joko se oli vanhentunutta tai tekstissä oli liian voimakkaasti ilmaistu mielipiteitä. Omien asenteiden vaikutus pyrittiin minimoimaan.
Lähiruoan tuottaminen ja sen käyttäminen on elämäntapa sekä tapa ajatella asioista. Ihmiset haluavat muutakin kuin mahdollisimman suurella volyymilla ja mahdollisimman halvasti tuotettuja elintarvikkeita. Monet ajattelevat ruoan laatua, ympäristöään niin ekologisena kuin taloudellisena ympäristönä sekä myös maailmanlaajuisena asiana.
Työhön on hankittu tietoa niin teoriaan kuin käytännön osalta EU:n ja kansallisten virastojen ja viranomaisten säädöksistä ja asetuksista sekä alaa koskevasta kirjallisuudesta, lehtiartikkeleista sekä työnaikana suoritetuista kyselyistä ja lähiruokatuottajien ja –toimijoiden haastatteluista. Kävimme myös tutustumassa joidenkin toimijoiden yrityksiin sekä Elinkeino-, liikenne-, ympäristökeskuksessa selvittämässä lähiruokaan liittyvistä hankkeista. Toimenpiteinä käytimme sähköisiä kyselyitä ja asiantuntijahaastatteluja.
Kirjallisten tietojen, haastattelujen sekä vierailujen perusteella todettiin, että verkostoituminen on aluillaan tai ei vielä toimi kunnolla. On löydettävä kanavat ja asenteita muokattava suotuisaksi verkostoitumiselle sekä löydettävä muita resursseja sen toteuttamiselle. Byrokratian osuus on kaikesta toiminnasta suuri, joten sitä tulisi vähentää, ettei se veisi liikaa aikaa varsinaiselta työntekemiseltä.
Työhön kului paljon aikaa juuri lähteiden etsimiseen ja niiden kokoamiseen. Tietoa löytyi paljon ja eri lähteistä, mutta sitä joutui karsimaan paljon. Joko se oli vanhentunutta tai tekstissä oli liian voimakkaasti ilmaistu mielipiteitä. Omien asenteiden vaikutus pyrittiin minimoimaan.