Rakentamisen tiedonantovelvollisuus ja yhteiskuntavastuu : julkisen organisaation haasteet
Simpanen, Johanna (2015)
Simpanen, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218896
Tiivistelmä
Harmaa talous on talousrikollisuutta, josta syntyy yhteiskunnalle vuosittain huomattavat tappiot. Harmaan talouden yritykset pyrkivät kiertämään ja välttämään veroja ja erilaisia muita lakisääteisiä velvoitteita ja saavuttamaan sitä kautta itselleen taloudellista hyötyä. Harmaa talous globaalina ilmiönä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt ja järjestäytynyt ja sen taloudelliset vaikutukset ovat tulleet yhä merkittävimmiksi. Suomessa harmaata taloutta pyritään torjumaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelmilla, joista viimeisin koskee vuosia 2012 – 2015.
Tässä opinnäytetyössä kuvataan ensin harmaan talouden tilaa ja torjuntatoimia rakennusalalla. Tavoitteena on selvittää syitä siihen, miksi harmaa talous on tyypillistä juuri rakennusalalla ja miten sitä on lainsäädännön avulla pyritty vähentämään. Työ keskittyy rakentamisen tiedonantovelvollisuuteen verottajalle, joka on yksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelman hankkeista. Rakentamisen tiedonantovelvollisuus sisältää sekä urakkatietojen että työntekijätietojen ilmoittamisvelvollisuuden. Velvollisuuden voimaansaattaminen edellytti muutoksia verotusmenettelylakiin ja työturvallisuuslakiin. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.7.2014. Tiedonantovelvollisuuden toteutumista käytännössä tutkitaan isossa kuntaorganisaatiossa.
Tutkielma on tapaustutkimus, jonka tutkimusmetodi on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Vastauksia tutkimusongelmiin pyritään löytämään tutkimalla voimassaolevaa lakia sekä lain valmisteluaineistoja. Argumentaatioapuna työssä käytetään kyselyä, jonka avulla kartoitetaan miten rakentamisen tiedonantovelvollisuus toteutuu urakkatietojen osalta käytännössä Helsingin kaupunkiorganisaatiossa, mitä haasteita raportoinnissa on ollut, minkälaisia raportointikäytäntöjä eri virastoissa on ja miten raportoijat kokevat raportointivelvollisuuden toteutuvan.
Tutkielmakyselyyn saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että rakentamisen tiedonantovelvollisuuden vaatimukset ovat olleet varsin haasteelliset suurelle kuntatoimijalle. Yhteisen raportointijärjestelmän puuttuessa virastoissa käytetään kuutta erilaista raportointitapaa. Raportointi koetaan työläänä ja siihen sisältyy erilaisia ongelmallisuuksia. Osittain lakivelvoitteen uutuuden vuoksi sujuva ja ongelmaton raportointi näyttäisi nykytilanteessa olevan vielä tavoite, jota kohti pyritään.
Tässä opinnäytetyössä kuvataan ensin harmaan talouden tilaa ja torjuntatoimia rakennusalalla. Tavoitteena on selvittää syitä siihen, miksi harmaa talous on tyypillistä juuri rakennusalalla ja miten sitä on lainsäädännön avulla pyritty vähentämään. Työ keskittyy rakentamisen tiedonantovelvollisuuteen verottajalle, joka on yksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelman hankkeista. Rakentamisen tiedonantovelvollisuus sisältää sekä urakkatietojen että työntekijätietojen ilmoittamisvelvollisuuden. Velvollisuuden voimaansaattaminen edellytti muutoksia verotusmenettelylakiin ja työturvallisuuslakiin. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.7.2014. Tiedonantovelvollisuuden toteutumista käytännössä tutkitaan isossa kuntaorganisaatiossa.
Tutkielma on tapaustutkimus, jonka tutkimusmetodi on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Vastauksia tutkimusongelmiin pyritään löytämään tutkimalla voimassaolevaa lakia sekä lain valmisteluaineistoja. Argumentaatioapuna työssä käytetään kyselyä, jonka avulla kartoitetaan miten rakentamisen tiedonantovelvollisuus toteutuu urakkatietojen osalta käytännössä Helsingin kaupunkiorganisaatiossa, mitä haasteita raportoinnissa on ollut, minkälaisia raportointikäytäntöjä eri virastoissa on ja miten raportoijat kokevat raportointivelvollisuuden toteutuvan.
Tutkielmakyselyyn saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että rakentamisen tiedonantovelvollisuuden vaatimukset ovat olleet varsin haasteelliset suurelle kuntatoimijalle. Yhteisen raportointijärjestelmän puuttuessa virastoissa käytetään kuutta erilaista raportointitapaa. Raportointi koetaan työläänä ja siihen sisältyy erilaisia ongelmallisuuksia. Osittain lakivelvoitteen uutuuden vuoksi sujuva ja ongelmaton raportointi näyttäisi nykytilanteessa olevan vielä tavoite, jota kohti pyritään.