Digitaalisten koulutuspalvelujen ansaintalogiikat : Myynnin verkkokurssi
Pöyry, Henni (2015)
Pöyry, Henni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118718
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee digitaalisia koulutuspalveluja, niiden muotoilua ja ansaintalogiikkaa. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi erilaisia digitaalisen kouluttamisen mahdollisuuksia sekä erilaisia digitaalisten palvelujen hinnoittelumalleja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten uutta, syksyllä 2015 julkaistua, digitaalista koulutuspalvelua kannattaisi myydä ja millä hinnalla. Verkkokurssi on suunniteltu niin koulu- kuin yritysmaailmaan soveltuvaksi, joten asiakkailla odotettiin olevan hyvin erilaiset tarpeet ja lähtökohdat.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin potentiaalisille asiakkaille kouluihin sekä yrityksiin. Vastauksia tutkimukseen tuli 99 kappaletta ja vastausprosentti oli 9,1. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin khiin neliötestiä sekä varianssianalyysiä, joita käytettiin SPSS-järjestelmällä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään erityisesti millä mallilla asiakkaat eri kohderyhmistä haluaisivat kurssin ostaa, sekä minkälaisia hintapisteitä tutkimuksesta nousee esiin ilman annettua referenssihintaa.
Tärkeimpinä tutkimustuloksina ilmeni vuosittaisen koulutettavien määrän merkitys maksuhalukkuuteen. Kun organisaatio kouluttaa monta henkilöä vuodessa, olivat he kiinnostuneita rajattomasta käyttäjämallista ja kiinteästä hinnasta. Jos koulutettavia on vuosittain vain muutama, organisaatio oli valmis maksamaan paljon enemmän koulutettavaa kohden. Tällöin kurssia kannattaisi myydä käyttäjärajattuna lisenssinä. Mielenkiintoinen löydös tutkimuksessa oli myös se, että oppilaitokset olisivat valmiita maksamaan enemmän kuin yritykset, mikä osaltaan johtuu suuremmista käyttäjämääristä ja opiskelijoiden kiinnostuksesta.
Johtopäätöksinä opinnäytetyössä voidaan pitää asiakkaiden maksuvalmiuksien tutkimisen merkitystä digitaalisten koulutuspalvelujen myynnissä. Usein digitaalinen koulutuspalvelu voidaan hinnoitella alakanttiin. Toinen tärkeä johtopäätös oli se että digitaalisen oppimispalvelun hinnoittelussa täytyy erityisesti ottaa huomioon se, kuinka monta ihmistä sen tulisi suorittamaan esimerkiksi vuoden sisällä. Suorittajamäärä oli tärkein hinnoittelun tekijä, joka vaikutti hintapisteeseen. Digitaalista oppimista voidaan pitää tulevaisuuden opiskelumuotona joka tulee todennäköisesti kasvattamaan suosiotaan.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin potentiaalisille asiakkaille kouluihin sekä yrityksiin. Vastauksia tutkimukseen tuli 99 kappaletta ja vastausprosentti oli 9,1. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin khiin neliötestiä sekä varianssianalyysiä, joita käytettiin SPSS-järjestelmällä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään erityisesti millä mallilla asiakkaat eri kohderyhmistä haluaisivat kurssin ostaa, sekä minkälaisia hintapisteitä tutkimuksesta nousee esiin ilman annettua referenssihintaa.
Tärkeimpinä tutkimustuloksina ilmeni vuosittaisen koulutettavien määrän merkitys maksuhalukkuuteen. Kun organisaatio kouluttaa monta henkilöä vuodessa, olivat he kiinnostuneita rajattomasta käyttäjämallista ja kiinteästä hinnasta. Jos koulutettavia on vuosittain vain muutama, organisaatio oli valmis maksamaan paljon enemmän koulutettavaa kohden. Tällöin kurssia kannattaisi myydä käyttäjärajattuna lisenssinä. Mielenkiintoinen löydös tutkimuksessa oli myös se, että oppilaitokset olisivat valmiita maksamaan enemmän kuin yritykset, mikä osaltaan johtuu suuremmista käyttäjämääristä ja opiskelijoiden kiinnostuksesta.
Johtopäätöksinä opinnäytetyössä voidaan pitää asiakkaiden maksuvalmiuksien tutkimisen merkitystä digitaalisten koulutuspalvelujen myynnissä. Usein digitaalinen koulutuspalvelu voidaan hinnoitella alakanttiin. Toinen tärkeä johtopäätös oli se että digitaalisen oppimispalvelun hinnoittelussa täytyy erityisesti ottaa huomioon se, kuinka monta ihmistä sen tulisi suorittamaan esimerkiksi vuoden sisällä. Suorittajamäärä oli tärkein hinnoittelun tekijä, joka vaikutti hintapisteeseen. Digitaalista oppimista voidaan pitää tulevaisuuden opiskelumuotona joka tulee todennäköisesti kasvattamaan suosiotaan.