Henkilöstösuunnittelun kustannustehokkuus : case: yritys X
Isohanni, Maija-Reetta; Korhonen, Laura (2015)
Isohanni, Maija-Reetta
Korhonen, Laura
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118715
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118715
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää yrityksen X henkilöstökuluihin ja -suunnitteluun kustannustehokkaampi ratkaisu. Tällä hetkellä yrityksen ongelmana on runsas vuokratyövoiman käyttäminen. Tutkimuksessa selvitetään, mistä ylityötunnit johtuvat ja kuinka niitä vähentää. Lisäksi selvitetään työajan tasausjärjestelmän toimivuutta, sekä poolin kannattavuutta. Työssä tehtiin vaihtoehto laskuja yrityksen oman työvoiman ja vuokratyövoiman käyttämisestä harkinnanvaraiset tekijät huomioon ottaen. Laskut tehtiin toimeksiantajalta sekä vuokrayrityksiltä saatujen lukujen perusteella. Kohteiksi on valittu yrityksen kaksitoista ravintolaa, joista kolme on opiskelijaravintolaa ja loput henkilöstöravintoloita
Teoriaosuudessa käsitellään henkilöstökuluja, henkilöstövuokratyövoiman käyttöä ja laskentaa johdon apuvälineenä. Tärkeimpinä lähteinä ovat kirjallisuus, majoitus-, ravintola- ja vapaa-ajan työehtosopimus sekä kaikki palaverit toimeksiantajan kanssa. Tutkimusosuudessa kerrotaan menetelmistä, tutkimustuloksista, niistä tehdyt johtopäätökset ja ratkaisuehdotus. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä ja haastattelua, dokumenttianalyysiä sekä ennakointia. Tarkasteltava ajankohta oli 23.2.2014 - 5.4.2015. Työ on esimiehen näkökulmasta. Lopuksi on pohdinta, jossa on tekijöiden omat mielipiteet koko opinnäytetyöprosessista sekä lähteet. Liitteenä on esimiehille tehty kyselylomake. Luvut ovat suuntaa antavia, sillä tuntipalkoista on käytetty keskiarvoa.
Toimeksiantajan pyynnöstä tuloksia ja lukuja ei saa julkaista sekä yritys on pidettävä salaisena. Tuloksien perusteella pooliin palkattaisiin kaksi kuuden tunnin työntekijää kokeiluun syyskuusta kevääseen. Työntekijän tulisi olla moniosaaja ja sen käyttämistä keskitettäisiin juuri opiskelijaravintoloihin.
Opinnäytetyö oli kaiken kaikkiaan haastava. Tulokset eivät olleet lainkaan niin yksiselitteiset mitä aluksi oletimme. Tuloksista saatiin kuitenkin ratkaisuehdotus, joka tulee mahdollisesti kokeiluun yrityksessä. Opinnäytetyön tekijät saivat uutta näkökulmaa ja tietämystä henkilöstösuunnitteluun. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa tuleviin esimiestyön haasteisiin.
Teoriaosuudessa käsitellään henkilöstökuluja, henkilöstövuokratyövoiman käyttöä ja laskentaa johdon apuvälineenä. Tärkeimpinä lähteinä ovat kirjallisuus, majoitus-, ravintola- ja vapaa-ajan työehtosopimus sekä kaikki palaverit toimeksiantajan kanssa. Tutkimusosuudessa kerrotaan menetelmistä, tutkimustuloksista, niistä tehdyt johtopäätökset ja ratkaisuehdotus. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä ja haastattelua, dokumenttianalyysiä sekä ennakointia. Tarkasteltava ajankohta oli 23.2.2014 - 5.4.2015. Työ on esimiehen näkökulmasta. Lopuksi on pohdinta, jossa on tekijöiden omat mielipiteet koko opinnäytetyöprosessista sekä lähteet. Liitteenä on esimiehille tehty kyselylomake. Luvut ovat suuntaa antavia, sillä tuntipalkoista on käytetty keskiarvoa.
Toimeksiantajan pyynnöstä tuloksia ja lukuja ei saa julkaista sekä yritys on pidettävä salaisena. Tuloksien perusteella pooliin palkattaisiin kaksi kuuden tunnin työntekijää kokeiluun syyskuusta kevääseen. Työntekijän tulisi olla moniosaaja ja sen käyttämistä keskitettäisiin juuri opiskelijaravintoloihin.
Opinnäytetyö oli kaiken kaikkiaan haastava. Tulokset eivät olleet lainkaan niin yksiselitteiset mitä aluksi oletimme. Tuloksista saatiin kuitenkin ratkaisuehdotus, joka tulee mahdollisesti kokeiluun yrityksessä. Opinnäytetyön tekijät saivat uutta näkökulmaa ja tietämystä henkilöstösuunnitteluun. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa tuleviin esimiestyön haasteisiin.