KPI-mittareiden ja tavoitteiden asettamisen prosessin kehittäminen
Beric, Pia (2015)
Beric, Pia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018525
Tiivistelmä
Tämän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nykyinen KPI-mittareiden ja tavoitteiden asettamisen prosessi (KPI Target Setting Process) toimeksiantajayrityksen organisaatiossa. Prosessin tavoitteena on ollut kehittää laadukkaita KPI-mittareita, sekä pyrkiä asettamaan niille yhteisesti sovittuja tavoitteita mittaamaan palvelukeskusten suorituskykyä. Opinnäytetyön tavoitteena oli jatkokehittää KPI-mittareiden ja tavoitteiden asettamisen prosessia niin, että se on soveltuva toteutettavaksi yrityksen kaikissa liiketoimintalinjoissa.
Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena käyttämällä sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista menetelmää. KPI-mittareiden ja tavoitteiden asettamisen jälkeen sidosryhmille lähetettiin mielipidekysely, jossa kartoitettiin miten prosessi onnistui ja kuinka prosessia voidaan tarvittaessa kehittää.
Kyselyn tärkeimmät tulokset sisälsivät palautteita koskien yrityksen strategian kommunikointia sekä KPI-mittareiden yhdenmukaistamista strategian keskeisten prioriteettien mukaiseksi. Palautetta annettiin myös koskien KPI-mittareita määrittelevien yksiköiden keskinäistä vastuunjakoa sekä johdon sitoutumista prosessin vaiheisiin, täytäntöönpanoaikataulujen seurantaa sekä KPI-mittareiden lukumäärää.
Kyselyn tuloksista tehtynä johtopäätöksenä voitiin todeta, että organisaatiokohtainen strategian kommunikointimateriaalin tulee olla kaikkien saatavilla ja riittävän selkeä, jotta KPI-mittariehdotukset olisivat linjassa strategian kanssa. Täytäntöönpanovaiheessa tulee myös seurata prosessin ohjeistusta. KPI-mittareiden laatimisesta vastaavien yksiköiden keskinäinen vastuunjakoa tulee myös selkeyttää ja prosessissa määriteltyjä aikatauluja tulee seurata. KPI-mittareiden määrää tulee myös vähentää ja prosessiin kuuluvia rooleja ja tehtäviä tarkentaa. Prosessin päällekkäisiä vaiheita tulee myös yhdistää.
Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena käyttämällä sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista menetelmää. KPI-mittareiden ja tavoitteiden asettamisen jälkeen sidosryhmille lähetettiin mielipidekysely, jossa kartoitettiin miten prosessi onnistui ja kuinka prosessia voidaan tarvittaessa kehittää.
Kyselyn tärkeimmät tulokset sisälsivät palautteita koskien yrityksen strategian kommunikointia sekä KPI-mittareiden yhdenmukaistamista strategian keskeisten prioriteettien mukaiseksi. Palautetta annettiin myös koskien KPI-mittareita määrittelevien yksiköiden keskinäistä vastuunjakoa sekä johdon sitoutumista prosessin vaiheisiin, täytäntöönpanoaikataulujen seurantaa sekä KPI-mittareiden lukumäärää.
Kyselyn tuloksista tehtynä johtopäätöksenä voitiin todeta, että organisaatiokohtainen strategian kommunikointimateriaalin tulee olla kaikkien saatavilla ja riittävän selkeä, jotta KPI-mittariehdotukset olisivat linjassa strategian kanssa. Täytäntöönpanovaiheessa tulee myös seurata prosessin ohjeistusta. KPI-mittareiden laatimisesta vastaavien yksiköiden keskinäinen vastuunjakoa tulee myös selkeyttää ja prosessissa määriteltyjä aikatauluja tulee seurata. KPI-mittareiden määrää tulee myös vähentää ja prosessiin kuuluvia rooleja ja tehtäviä tarkentaa. Prosessin päällekkäisiä vaiheita tulee myös yhdistää.