Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Näkemys esimiestyöstä esimiesten ja työntekijöiden arvioimana
Taskinen, Maija (2015)
Taskinen, Maija
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018392
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018392
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Vaalijalan avopalveluiden työntekijöiden mielipiteitä omasta esimiehestään ja heidän toiminnasta. Lisäksi tutkittiin esimiesten käsityksiä heidän omasta esimiestyöskentelystään. Aihe saatiin Vaalijalan avopalveluiden päälliköltä, heillä oli havaittu tarve tutkia esimiestoimintaa. Tutkimustulosten pohjalta esimiehille laadittiin henkilökohtaiset johtamisprofiilit jotka he saivat käyttöönsä.
Tutkimuksessa tehtiin kaksi eri kyselyä, toinen työntekijöille ja toinen esimiehille. Kyselyt toteutettiin webropol- ohjelman avulla. Tutkimuksessa oli 32 asteikkokysymystä, joissa käytettiin likert-tyyppistä asteikkoa. Lisäksi oli avoimia kysymyksiä, joiden avulla selvitettiin miten työntekijät kehittäisivät esimiehensä toimintaa. Lisäksi avointen kysymysten kautta työntekijät saivat antaa palautetta esimiehelleen heidän toiminnastaan. Tulokset analysoitiin Webropol-, Excel ja SPSS-ohjelmien avulla. Tulosten osiossa vastukset analysoitiin siten, että ensimmäisenä analysoitiin esimiesten vastaukset ja sen jälkeen työntekijöiden vastaukset. Lopuksi työntekijöiden ja esimiesten vasta-uksia vertailtiin keskenään.
Tutkimuksen keskeisempänä tuloksena oli tieto työntekijöiden tyytyväisyydestä esimiestensä toimintaan. Suurimmat kehittämiskohteet liittyivät palautteen antamiseen, sekä esimiesten kykyyn olla läsnä arjen työssä.
Tutkija uskoo, että vastaukset ovat luotettavia. Ketään vastaajaa ei pystytä tunnistamaan vastauksista ja näin ollen vastaajat ovat voineet kertoa mielipiteensä rohkeasti. Ei voida kuitenkaan sulkea sitä mahdollisuutta pois, että yksittäiset vastaukset muuttuisivat jos tutkimus tehtäisiin uudelleen. Tutkija epäilee, että kokonaistulokset eivät kuitenkaan muuttuisi, joten tutkimusta voidaan pitää luotettavana. Mittariston avulla saatiin vastukset tutkimuskysymyksiin.
Palautteen antaminen sai niin työntekijöiden kuin esimiestenkin kyselyssä pienimmät arvosanat joten tätä aihetta voisi tutkia lisää. Jatkotutkimuksessa voisi tutkia sitä, miksi palautetta annetaan niin vähän ja kuinka palautteen antoa voitaisiin kehittää. Toinen mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe olisi tutkia mihin kaikkeen esimiehen aika menee. Tämän avulla saataisiin ehkä lisätietoa siihen, miksi esimiehet ovat niin vähän läsnä arjentyössä
Tutkimuksessa tehtiin kaksi eri kyselyä, toinen työntekijöille ja toinen esimiehille. Kyselyt toteutettiin webropol- ohjelman avulla. Tutkimuksessa oli 32 asteikkokysymystä, joissa käytettiin likert-tyyppistä asteikkoa. Lisäksi oli avoimia kysymyksiä, joiden avulla selvitettiin miten työntekijät kehittäisivät esimiehensä toimintaa. Lisäksi avointen kysymysten kautta työntekijät saivat antaa palautetta esimiehelleen heidän toiminnastaan. Tulokset analysoitiin Webropol-, Excel ja SPSS-ohjelmien avulla. Tulosten osiossa vastukset analysoitiin siten, että ensimmäisenä analysoitiin esimiesten vastaukset ja sen jälkeen työntekijöiden vastaukset. Lopuksi työntekijöiden ja esimiesten vasta-uksia vertailtiin keskenään.
Tutkimuksen keskeisempänä tuloksena oli tieto työntekijöiden tyytyväisyydestä esimiestensä toimintaan. Suurimmat kehittämiskohteet liittyivät palautteen antamiseen, sekä esimiesten kykyyn olla läsnä arjen työssä.
Tutkija uskoo, että vastaukset ovat luotettavia. Ketään vastaajaa ei pystytä tunnistamaan vastauksista ja näin ollen vastaajat ovat voineet kertoa mielipiteensä rohkeasti. Ei voida kuitenkaan sulkea sitä mahdollisuutta pois, että yksittäiset vastaukset muuttuisivat jos tutkimus tehtäisiin uudelleen. Tutkija epäilee, että kokonaistulokset eivät kuitenkaan muuttuisi, joten tutkimusta voidaan pitää luotettavana. Mittariston avulla saatiin vastukset tutkimuskysymyksiin.
Palautteen antaminen sai niin työntekijöiden kuin esimiestenkin kyselyssä pienimmät arvosanat joten tätä aihetta voisi tutkia lisää. Jatkotutkimuksessa voisi tutkia sitä, miksi palautetta annetaan niin vähän ja kuinka palautteen antoa voitaisiin kehittää. Toinen mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe olisi tutkia mihin kaikkeen esimiehen aika menee. Tämän avulla saataisiin ehkä lisätietoa siihen, miksi esimiehet ovat niin vähän läsnä arjentyössä