LAPSEN PELON KOHTAAMINEN TEHO-OSASTOLLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA
Leinonen, Riina; Laasonen, Janina (2015)
Leinonen, Riina
Laasonen, Janina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718247
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Laasonen, Janina & Leinonen, Riina. LAPSEN PELON KOHTAAMINEN TEHO-OSASTOLLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA. Diak Helsinki, syksy 2015, 40 sivua, 2 liitettä. Diakoniaammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kuinka sairaanhoitaja voi toiminnallaan lievittää lapsen kokemaa pelkoa tehohoidon aikana. Lisäksi työssä tarkasteltiin, vanhempien vierailuaikojen vaikutusta lapsen pelkoon sairaanhoitajan näkökulmasta. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja se on toteutettu haastattelemalla kolmea lasten teho-osastolla työskentelevää sairaanhoitajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tietoperusta rakentui haastatteluiden sekä niihin peilatun tutkitun tiedon ja teorian pohjalta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin pienen kohderyhmän avulla jo olemassa olevaa ja tiedettyä ilmiötä. Aikaisemmat tutkimukset joihin työssä viitattiin, on tehty lapsen näkökulmasta. Nyt tehdyssä tutkimuksessa näkökulma on vastaavasti sairaanhoitajan. Näkökulmaa muuttamalla työhön koottiin tietoa siitä, kuinka sairaanhoitaja voi työssään vaikuttaa lapsen mahdolliseen pelkokokemukseen. Lapsuuden laajasta käsitteestä johtuen työ rajattiin koskemaan 4–7-vuotiaita lapsia.
Tutkimuksessa kerätty tieto sekä väitöskirjoihin peilattu teoria osoittaa, että lyhyilläkin hoitojaksoilla sairaanhoitajan on osattava tulkita yksilöllisesti lapsen pelkoa. Lasten teho-osastolla yksilövastuinen hoito vaatii sairaanhoitajalta jatkuvaa herkkyyttä kohdata lapsen tunnetiloja. Sairaanhoitajien haastatteluihin peilaten voi todeta, että sairaanhoitaja voi toiminnallaan helpottaa lapsen pelkoa. Haastatteluiden sekä aikaisemman tiedon perusteella korostuu myös perhehoitotyön merkitys pelokkaan lapsen hoidossa. Haastatteluihin viitaten perheen läsnäolo vähentää lapsen pelkoa, mutta on ensisijaisen tärkeää saada luotua luottamuksellinen yhteistyö hoitohenkilökunnan ja vanhempien välille.
Asiasanat: lapset, pelko, tehohoito, perhehoitotyö
Laasonen, Janina & Leinonen, Riina. LAPSEN PELON KOHTAAMINEN TEHO-OSASTOLLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA. Diak Helsinki, syksy 2015, 40 sivua, 2 liitettä. Diakoniaammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kuinka sairaanhoitaja voi toiminnallaan lievittää lapsen kokemaa pelkoa tehohoidon aikana. Lisäksi työssä tarkasteltiin, vanhempien vierailuaikojen vaikutusta lapsen pelkoon sairaanhoitajan näkökulmasta. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja se on toteutettu haastattelemalla kolmea lasten teho-osastolla työskentelevää sairaanhoitajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tietoperusta rakentui haastatteluiden sekä niihin peilatun tutkitun tiedon ja teorian pohjalta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin pienen kohderyhmän avulla jo olemassa olevaa ja tiedettyä ilmiötä. Aikaisemmat tutkimukset joihin työssä viitattiin, on tehty lapsen näkökulmasta. Nyt tehdyssä tutkimuksessa näkökulma on vastaavasti sairaanhoitajan. Näkökulmaa muuttamalla työhön koottiin tietoa siitä, kuinka sairaanhoitaja voi työssään vaikuttaa lapsen mahdolliseen pelkokokemukseen. Lapsuuden laajasta käsitteestä johtuen työ rajattiin koskemaan 4–7-vuotiaita lapsia.
Tutkimuksessa kerätty tieto sekä väitöskirjoihin peilattu teoria osoittaa, että lyhyilläkin hoitojaksoilla sairaanhoitajan on osattava tulkita yksilöllisesti lapsen pelkoa. Lasten teho-osastolla yksilövastuinen hoito vaatii sairaanhoitajalta jatkuvaa herkkyyttä kohdata lapsen tunnetiloja. Sairaanhoitajien haastatteluihin peilaten voi todeta, että sairaanhoitaja voi toiminnallaan helpottaa lapsen pelkoa. Haastatteluiden sekä aikaisemman tiedon perusteella korostuu myös perhehoitotyön merkitys pelokkaan lapsen hoidossa. Haastatteluihin viitaten perheen läsnäolo vähentää lapsen pelkoa, mutta on ensisijaisen tärkeää saada luotua luottamuksellinen yhteistyö hoitohenkilökunnan ja vanhempien välille.
Asiasanat: lapset, pelko, tehohoito, perhehoitotyö