Vanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuuden toteutumisesta : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Anttila, Laura (2015)
Anttila, Laura
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718245
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718245
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kirjallisuuskatsauksen metodia käyttämällä koota yhteen tutkimustietoa varhaiskasvatuksen kasvatuskumppanuudesta vanhempien kokemana, jotta varhaiskasvatuksen työalueen työntekijät voivat hyödyntää tätä tietoa kasvatuskumppanuutta suunniteltaessa ja kehitettäessä.
Kirjallisuuskatsauksen teoreettinen viitekehys koostui varhaiskasvatuksen käsitteen määrittelystä, kasvatuskumppanuudesta varhaiskasvatuksen yhteistyömuotona, vanhemmuuden tukemisesta kasvatuskumppanuuden avulla sekä vanhempien osallisuudesta lastensa varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaineistona käytettiin ammattikorkeakoulutasoisten opinnäytetöiden tutkimustuloksia, joita analysoitiin teemoittelun avulla.
Tutkimustulosten perusteella vanhemmat pitävät kasvatuskumppanuutta merkityksellisenä osana päiväkotiyhteistyötä. Päivittäiset keskustelut, yhteisöllisyyden kokeminen, hoidon aloitusvaiheen pehmeät laskut sekä luottamus ja kuuleminen olivat asioita, joista vanhemmilla oli positiivisia kokemuksia ja joiden he kokivat vahvistaneen kasvatuskumppanuutta. Varhaiskasvatuskeskustelut, omahoitajuus ja tiedottaminen olivat aiheita, joista vanhemmilla oli monenlaisia kokemuksia ja mielipiteitä. Kehittämistä toivottiin etenkin sähköiseen viestintään, yhteisöllisyyden lisäämiseen sekä vanhempien ja työntekijöiden väliseen dialogiin.
Vanhempien kokemusten perusteella koostettiin kehitysehdotuksia kasvatuskumppanuuden parantamiseksi. Varhaiskasvatuskeskusteluja, omahoitajuutta sekä hoidon aloitusvaihetta tulee kehittää siten, että ne palvelevat sekä työntekijöiden että vanhempien tarpeita. Tiedottamisen kehittämistä on syytä jatkaa ja ottaa sähköinen tiedottaminen entistä laajemmin käyttöön. Päiväkodin yhteisöllisyyttä tulee lisätä. Vanhemmat tulee ottaa aiempaa paremmin mukaan sekä tapahtumien suunnitteluun että järjestämiseen, sillä heillä on paljon ideoita ja mahdollisesti myös suhteita, joiden avulla tapahtumia voidaan järjestää uusilla ja mielenkiintoisilla tavoilla. Työntekijöiden tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten he ottavat vanhemmat vastaan heidän tullessaan päiväkodille. Huomiota tulee myös kiinnittää vanhempien tasapuoliseen kohteluun iästä, kansallisuudesta ja sukupuolesta riippumatta. Työntekijän kertoessa vanhemmalle lapsen hoitopäivästä tulee kiinnittää huomiota siihen, miten ja millaista palautetta annetaan. Lisäksi työntekijöiden tulisi opetella tunnistamaan entistä paremmin vanhempien ja perheiden yksilöllisyys.
Kirjallisuuskatsauksen teoreettinen viitekehys koostui varhaiskasvatuksen käsitteen määrittelystä, kasvatuskumppanuudesta varhaiskasvatuksen yhteistyömuotona, vanhemmuuden tukemisesta kasvatuskumppanuuden avulla sekä vanhempien osallisuudesta lastensa varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaineistona käytettiin ammattikorkeakoulutasoisten opinnäytetöiden tutkimustuloksia, joita analysoitiin teemoittelun avulla.
Tutkimustulosten perusteella vanhemmat pitävät kasvatuskumppanuutta merkityksellisenä osana päiväkotiyhteistyötä. Päivittäiset keskustelut, yhteisöllisyyden kokeminen, hoidon aloitusvaiheen pehmeät laskut sekä luottamus ja kuuleminen olivat asioita, joista vanhemmilla oli positiivisia kokemuksia ja joiden he kokivat vahvistaneen kasvatuskumppanuutta. Varhaiskasvatuskeskustelut, omahoitajuus ja tiedottaminen olivat aiheita, joista vanhemmilla oli monenlaisia kokemuksia ja mielipiteitä. Kehittämistä toivottiin etenkin sähköiseen viestintään, yhteisöllisyyden lisäämiseen sekä vanhempien ja työntekijöiden väliseen dialogiin.
Vanhempien kokemusten perusteella koostettiin kehitysehdotuksia kasvatuskumppanuuden parantamiseksi. Varhaiskasvatuskeskusteluja, omahoitajuutta sekä hoidon aloitusvaihetta tulee kehittää siten, että ne palvelevat sekä työntekijöiden että vanhempien tarpeita. Tiedottamisen kehittämistä on syytä jatkaa ja ottaa sähköinen tiedottaminen entistä laajemmin käyttöön. Päiväkodin yhteisöllisyyttä tulee lisätä. Vanhemmat tulee ottaa aiempaa paremmin mukaan sekä tapahtumien suunnitteluun että järjestämiseen, sillä heillä on paljon ideoita ja mahdollisesti myös suhteita, joiden avulla tapahtumia voidaan järjestää uusilla ja mielenkiintoisilla tavoilla. Työntekijöiden tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten he ottavat vanhemmat vastaan heidän tullessaan päiväkodille. Huomiota tulee myös kiinnittää vanhempien tasapuoliseen kohteluun iästä, kansallisuudesta ja sukupuolesta riippumatta. Työntekijän kertoessa vanhemmalle lapsen hoitopäivästä tulee kiinnittää huomiota siihen, miten ja millaista palautetta annetaan. Lisäksi työntekijöiden tulisi opetella tunnistamaan entistä paremmin vanhempien ja perheiden yksilöllisyys.