Konseptimuutos, Case: Café Beat
Salonen, Krista; Saarinen, Jesse (2015)
Salonen, Krista
Saarinen, Jesse
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718241
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718241
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää nykyistä monipuolisempi ja toimivampi kon-septiehdotus Laurea ammattikorkeakoulun Leppävaaran kampuksella sijaitsevalle kahvila Café Beatille. Toimeksiantajana toimi Bar Laurea, joka vastaa opiskelijaravintolasta, ala-cartè ra-vintola Flow:sta sekä Café Beatistä. Kahvila saa tästä työstä uuden konseptiehdotuksen, jonka se voi ottaa haluamallaan tavallaan käyttöön. Tavoitteena oli kehittää erilaisten menetelmien avulla tuotevalikoimaa monipuolisemmaksi ja palvelua sujuvammaksi. Markkinointiin ja mainontaan haluttiin myös panostaa entistä enemmän.
Työtä lähdettiin tekemään tekijöiden omien kokemusten pohjalta. Café Beatin ongelmaksi nähtiin yksipuolinen tuotevalikoima, josta ei esimerkiksi ruoka-allergikoille löydy kovin paljoa vaihtoehtoja. Kahvilan tuotevalikoimasta haluttiin tehdä myös ravintorikkaampi. Tekijöiden käsityksen mukaan kahvilaa tulisi kehittää vallitsevien ruokatrendien suuntaisesti, sillä kyseessä on nuorekas opiskelijoiden suosima kahvila. Ruuhka-aikana jonot ovat pitkät, jolloin tälle ongelmalle tekijät lähtivät myös pohtimaan ratkaisuja.
Opinnäytetyön viitekehys koostuu konseptin kehittämisestä, ravitsemussuosituksista, vallitsevista ruokatrendeistä sekä asiakaslähtöisyyden parantamisesta. Työssä on käytetty pohjana myös Vennon (2013) ja Lahdensalon (2009) tekemiä tutkielmia kahvilan konseptikehityksestä.
Menetelminä tässä työssä käytettiin havainnointia, joka on hyvä ja nopea tapa kartoittaa läh-tötilanne. Benchmarkkausta käytettiin, koska tutustuminen muiden kahviloiden toimintaan auttaa huomaamaan toimivia ja vähemmän toimivia ratkaisuja omaan kehityskohteeseen. Kyselyn avulla haluttiin saada kohderyhmän mielipiteitä ja toiveita esille. Ravintolapäällikön haastattelun tavoitteena oli saada tietoon käytännön asioita, kuten tuotteiden hävikkiä ja menekkiä. Tulosten pohjalta alettiin ideoida uutta konseptiehdotusta. Tekijät loivat myös palvelupolun, jolla haluttiin saada selkeä kuva, missä kohdissa olisi parannettavaa ja mikä jo toimii.
Tuloksena syntyi uusi konseptiehdotus, jossa keskityttiin tuotteiden monipuolistamiseen ja niistä haluttiin saada ravintorikkaita. Tuotevalikoima kehitettiin sopimaan mahdollisimman monelle. Konseptiehdotuksessa on keskitytty myös tuotteiden nykyistä parempaan markkinointiin ja esillepanoon. Palvelupolkua haluttiin myös hieman tehostaa. Ehdotuksessa otettiin huomioon myös vaihtuvat ruokatrendit, joita kahvilan tulisi aktiivisesti seurata. Uusi konseptiehdotus on laadittu konseptikehityksen teorian pohjalta sekä asiakkaiden mielipiteitä kuunnellen.
Työtä lähdettiin tekemään tekijöiden omien kokemusten pohjalta. Café Beatin ongelmaksi nähtiin yksipuolinen tuotevalikoima, josta ei esimerkiksi ruoka-allergikoille löydy kovin paljoa vaihtoehtoja. Kahvilan tuotevalikoimasta haluttiin tehdä myös ravintorikkaampi. Tekijöiden käsityksen mukaan kahvilaa tulisi kehittää vallitsevien ruokatrendien suuntaisesti, sillä kyseessä on nuorekas opiskelijoiden suosima kahvila. Ruuhka-aikana jonot ovat pitkät, jolloin tälle ongelmalle tekijät lähtivät myös pohtimaan ratkaisuja.
Opinnäytetyön viitekehys koostuu konseptin kehittämisestä, ravitsemussuosituksista, vallitsevista ruokatrendeistä sekä asiakaslähtöisyyden parantamisesta. Työssä on käytetty pohjana myös Vennon (2013) ja Lahdensalon (2009) tekemiä tutkielmia kahvilan konseptikehityksestä.
Menetelminä tässä työssä käytettiin havainnointia, joka on hyvä ja nopea tapa kartoittaa läh-tötilanne. Benchmarkkausta käytettiin, koska tutustuminen muiden kahviloiden toimintaan auttaa huomaamaan toimivia ja vähemmän toimivia ratkaisuja omaan kehityskohteeseen. Kyselyn avulla haluttiin saada kohderyhmän mielipiteitä ja toiveita esille. Ravintolapäällikön haastattelun tavoitteena oli saada tietoon käytännön asioita, kuten tuotteiden hävikkiä ja menekkiä. Tulosten pohjalta alettiin ideoida uutta konseptiehdotusta. Tekijät loivat myös palvelupolun, jolla haluttiin saada selkeä kuva, missä kohdissa olisi parannettavaa ja mikä jo toimii.
Tuloksena syntyi uusi konseptiehdotus, jossa keskityttiin tuotteiden monipuolistamiseen ja niistä haluttiin saada ravintorikkaita. Tuotevalikoima kehitettiin sopimaan mahdollisimman monelle. Konseptiehdotuksessa on keskitytty myös tuotteiden nykyistä parempaan markkinointiin ja esillepanoon. Palvelupolkua haluttiin myös hieman tehostaa. Ehdotuksessa otettiin huomioon myös vaihtuvat ruokatrendit, joita kahvilan tulisi aktiivisesti seurata. Uusi konseptiehdotus on laadittu konseptikehityksen teorian pohjalta sekä asiakkaiden mielipiteitä kuunnellen.