Tyypin 1 ja tyypin 2 aikuisikäisen diabeetikon omahoidon tukeminen verkko-ohjauksella
Sjöberg, Miia; Viitaniemi, Saara (2015)
Sjöberg, Miia
Viitaniemi, Saara
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718182
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa diabeteksesta, omahoidosta ja verkko-ohjauksesta. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata miten verkko-ohjauksella tuetaan omahoitoa. Kirjallisuuskatsauksen tavoite oli, että tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa verkko-ohjauksia suunniteltaessa. Tavoite oli kehittää diabeetikon omahoidon ohjausta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Lähdeaineiston haku suoritettiin huhti-toukokuussa sekä elokuussa 2015. Opinnäytetyössä käytettiin tuoreita ammatillisia julkaisuja ja tutkimuksia. Lähdeaineistoon valittiin yhteensä yksitoista julkaisua, jotka koostuivat erilaisista tutkimuksista ja opinnäytetöistä. Aineisto koostui tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen omahoidon tukemisesta verkko- ja tietokoneperustaisten ohjelmien avulla. Paljon löytyi myös tietoa verkko- ja tietokoneperustaisten ohjelmien hyödyistä diabeteksen omahoitoon sekä jonkin verran myös potilaiden omia kokemuksia verkko- ja tietokoneperustaisista ohjelmista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella verkko-ohjauksen avulla useimmilla osallistujilla hoitotasapainoarvo HbA1c laski huomattavasti enemmän verrattuna muihin ohjausmuotoihin, kuten tavalliseen poliklinikoilla tapahtuvaan ohjaukseen. Verkko-ohjauksen koettiin lisäävän motivaatiota ja sitoutumista omahoidon toteutukseen. Potilaat arvostivat verkko-ohjauksen helppoutta sekä sitä, että se on ajasta ja paikasta riippumatonta ohjausta. Tuloksista ilmeni myös, että osa diabeetikoista koki verkossa tapahtuvan ohjauksen hankalana eikä osannut hyödyntää sieltä saatuja oppeja itsenäisesti omahoidon toteutuksessa. Pääasiassa verkko-ohjaukseen suhtauduttiin kuitenkin myönteisesti ja se koettiin hyödylliseksi diabeteksen omahoidon tukemisessa. Tulevaisuudessa verkko-ohjauksella saadaan varmasti merkittäviä tuloksia diabeteksen omahoitoon, varsinkin kun siihen yhdistetään poliklinikoilla tapahtuvat lääkärien ja hoitajien tapaamiskäynnit. Diabeteksen verkko-ohjauksesta löytyy melko vähän suomenkielistä tutkittua tietoa, joten aihetta on syytä ehdottomasti tutkia lisää. Jatkossa voisi olla hyvä kyselytutkimuksen avulla selvittää diabeetikoiden kokemuksia verkko-ohjauksesta. Diabeetikoiden omien kokemuksien kautta verkko-ohjausta voitaisiin kehittää vieläkin yksilöllisemmäksi ja potilaslähtöisemmäksi ohjaukseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Lähdeaineiston haku suoritettiin huhti-toukokuussa sekä elokuussa 2015. Opinnäytetyössä käytettiin tuoreita ammatillisia julkaisuja ja tutkimuksia. Lähdeaineistoon valittiin yhteensä yksitoista julkaisua, jotka koostuivat erilaisista tutkimuksista ja opinnäytetöistä. Aineisto koostui tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen omahoidon tukemisesta verkko- ja tietokoneperustaisten ohjelmien avulla. Paljon löytyi myös tietoa verkko- ja tietokoneperustaisten ohjelmien hyödyistä diabeteksen omahoitoon sekä jonkin verran myös potilaiden omia kokemuksia verkko- ja tietokoneperustaisista ohjelmista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella verkko-ohjauksen avulla useimmilla osallistujilla hoitotasapainoarvo HbA1c laski huomattavasti enemmän verrattuna muihin ohjausmuotoihin, kuten tavalliseen poliklinikoilla tapahtuvaan ohjaukseen. Verkko-ohjauksen koettiin lisäävän motivaatiota ja sitoutumista omahoidon toteutukseen. Potilaat arvostivat verkko-ohjauksen helppoutta sekä sitä, että se on ajasta ja paikasta riippumatonta ohjausta. Tuloksista ilmeni myös, että osa diabeetikoista koki verkossa tapahtuvan ohjauksen hankalana eikä osannut hyödyntää sieltä saatuja oppeja itsenäisesti omahoidon toteutuksessa. Pääasiassa verkko-ohjaukseen suhtauduttiin kuitenkin myönteisesti ja se koettiin hyödylliseksi diabeteksen omahoidon tukemisessa. Tulevaisuudessa verkko-ohjauksella saadaan varmasti merkittäviä tuloksia diabeteksen omahoitoon, varsinkin kun siihen yhdistetään poliklinikoilla tapahtuvat lääkärien ja hoitajien tapaamiskäynnit. Diabeteksen verkko-ohjauksesta löytyy melko vähän suomenkielistä tutkittua tietoa, joten aihetta on syytä ehdottomasti tutkia lisää. Jatkossa voisi olla hyvä kyselytutkimuksen avulla selvittää diabeetikoiden kokemuksia verkko-ohjauksesta. Diabeetikoiden omien kokemuksien kautta verkko-ohjausta voitaisiin kehittää vieläkin yksilöllisemmäksi ja potilaslähtöisemmäksi ohjaukseksi.