Voimaa vanhemmuuteen - terveydenhoitajan tuella : Bikva-arviointitutkimus Lempäälän kouluterveydenhuollossa
Vuoriaho, Johanna (2015)
Vuoriaho, Johanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112618016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112618016
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisena tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen. Kouluterveydenhuolto on yksi merkittävimmistä lasten ja nuorten hyvinvointipalveluista. Kouluterveydenhuollon uusien lakisääteisten laajojen terveystarkastuksien tavoitteena on varhentaa koko perheen tuen tarpeiden tunnistamista ja varmistaa tuen oikea-aikaista järjestäminen. Uudet toiminnot ovat vakiinnuttaneet paikkansa kansallisella tasolla, minkä vuoksi on aiheellista tehdä palveluiden arviointia ja kerätä palautetta asiakkailta. Palveluita kehitettäessä on huomioitava myös työntekijät, joiden työhön muutoksilla on suuret vaikutukset.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata vanhempien osallistumista sekä kokemuksia lastensa laajoista terveystarkastuksista sekä terveydenhoitajien kokemuksia vanhemmuuden tukemisesta Lempäälän kouluterveydenhuollossa. Tutkimuksessa edetään vaiheittain bikva-arviointimallia mukaillen. Mallin lähtökohtana ovat asiakkaiden näkemykset palveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta. Osallisten näkemykset ja kokemukset on välitetty organisaation eri tasoille reflektiiviseen arviointiin. Asiakkaiden kokemukset toimivat muutosvoimana terveydenhoitotyön kehittämisessä.
Asiakkaina vanhemmat odottivat kouluterveydenhuollolta aktiivista roolia perheiden tukena olemiseen. Kuulluksi tuleminen koettiin edellytykseksi asiakassuhteelle. Vanhemmat luottivat, että terveydenhoitajalla on laaja-alaista ymmärrystä lapsen kehityksestä sekä tietoa kunkin ikäryhmän trendeistä sekä haasteista. Vanhempien toiveena oli saada tulkkausapua suhteessa oman lapsen tilanteeseen. Terveydenhoitajalta kaivattiin rinnalla kulkemista ja ohjausta oman lapsen kohtaamiseen. Terveydenhoitajat kokivat laajojen terveystarkastusten mahdollistavan vanhemman kohtaamisen ja tukemisen. Vanhemmuuden tukeminen osoittautui kuitenkin haasteelliseksi perheiden yksilöllisten tarpeiden vuoksi. Asiakastyö kuormittaa herkästi terveydenhoitajia, jotka kohtaavat paljon monimuotoisia perheitä erilaisin tarpein. Psykososiaalisen tuen antamista perheille tulee voida jakaa muiden tahojen kanssa.
Tutkimuksen tuottama tieto lisää ymmärrystä kouluterveydenhoitajien työn merkityksellisyydestä varhaisen tuen antajina perheille. Tutkimustulokset vahvistavat laajoja terveystarkastuksia oikeana foorumina perheiden kohtaamiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää laajojen terveystarkastusten kehittämistyössä. Jatkotutkimuksena ajankohtaista olisi tutkia kouluterveydenhoitajien osaamisen johtamista ja jakamista.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata vanhempien osallistumista sekä kokemuksia lastensa laajoista terveystarkastuksista sekä terveydenhoitajien kokemuksia vanhemmuuden tukemisesta Lempäälän kouluterveydenhuollossa. Tutkimuksessa edetään vaiheittain bikva-arviointimallia mukaillen. Mallin lähtökohtana ovat asiakkaiden näkemykset palveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta. Osallisten näkemykset ja kokemukset on välitetty organisaation eri tasoille reflektiiviseen arviointiin. Asiakkaiden kokemukset toimivat muutosvoimana terveydenhoitotyön kehittämisessä.
Asiakkaina vanhemmat odottivat kouluterveydenhuollolta aktiivista roolia perheiden tukena olemiseen. Kuulluksi tuleminen koettiin edellytykseksi asiakassuhteelle. Vanhemmat luottivat, että terveydenhoitajalla on laaja-alaista ymmärrystä lapsen kehityksestä sekä tietoa kunkin ikäryhmän trendeistä sekä haasteista. Vanhempien toiveena oli saada tulkkausapua suhteessa oman lapsen tilanteeseen. Terveydenhoitajalta kaivattiin rinnalla kulkemista ja ohjausta oman lapsen kohtaamiseen. Terveydenhoitajat kokivat laajojen terveystarkastusten mahdollistavan vanhemman kohtaamisen ja tukemisen. Vanhemmuuden tukeminen osoittautui kuitenkin haasteelliseksi perheiden yksilöllisten tarpeiden vuoksi. Asiakastyö kuormittaa herkästi terveydenhoitajia, jotka kohtaavat paljon monimuotoisia perheitä erilaisin tarpein. Psykososiaalisen tuen antamista perheille tulee voida jakaa muiden tahojen kanssa.
Tutkimuksen tuottama tieto lisää ymmärrystä kouluterveydenhoitajien työn merkityksellisyydestä varhaisen tuen antajina perheille. Tutkimustulokset vahvistavat laajoja terveystarkastuksia oikeana foorumina perheiden kohtaamiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää laajojen terveystarkastusten kehittämistyössä. Jatkotutkimuksena ajankohtaista olisi tutkia kouluterveydenhoitajien osaamisen johtamista ja jakamista.