"Mennääks syömään vai kauppaan?" : - esimerkkinä yläkoulun kouluruokailu
Savander-Hämäläinen, Anu (2015)
Savander-Hämäläinen, Anu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517771
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517771
Tiivistelmä
Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä vuosina 2010–2013 kävi ilmi, että kolmannes 8.-9.-luokkalaisista ei syönyt koululounasta päivittäin. Sama havainto tehtiin myös Nurmijärven kunnassa tehdyssä kyselyssä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää nykyistä ruokapalvelua yhdessä oppilasasiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Samalla etsittiin keinoja siihen, miten ruokapalvelua tarjoava Aleksia-liikelaitos saisi toimintojansa kehittämällä useamman oppilaan syömään tasapai-noista ja ravitsevaa kouluruokaa. Asiakasymmärrystä hankkimalla haluttiin saada tietoa oppilaiden ruokailutottumuksista, silloin kun he eivät syö koululounasta. Lisäksi haluttiin selvittää oppilaiden näkemyksiä koululounaasta ja kouluruokailutapahtumasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata kunnanvaltuuston päätökseen kouluruokailun kehittämisestä Nurmijärven kunnassa.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin kirjallisuuden avulla palvelukeskeistä liiketoimintalogiikkaa, kouluruokailua ohjaavia säädöksiä ja ohjeita, suomalaisia ruokailutottumuksia ja ruoan valinnan mahdollisuutta kouluissa. Kehittämistyössä käytettiin palvelumuotoilun kehittämisprosessia ja työkaluja. Asiakasymmärrystä haettiin haastattelemalla Nurmijärven kunnan viiden yläkoulun 20 oppilasta, jotka eivät syöneet joka päivä koululounasta. Teemahaastattelujen analyysin pohjalta tehtiin asiakaspersoonat. Kouluruokailun havainnoinnin perusteella tehtiin asiakaspolku ja blueprinting-kuvaus.
Tulosten mukaan oppilaat pitävät perinteisistä, kotona ja koulussa tutuksi tulleista ruokalajeista. Tuoreen leivän tarjoaminen koululounaalla lisää oppilaiden osallistumista kouluruokailuun. Kaverit vaikuttivat päätöksentekoon siitä, syökö oppilas koululounaan. Oppilaat joko käyvät kaupassa tai eivät syö mitään koulupäivän aikana, osalla oppilaista on omat eväät. Oppilaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä ruokailutilanteeseen. Kehittämisprosessin tuloksena tuoretta leipää lisättiin ruokalistalle, ruokalistalla vähiten suosituin ruoka vaihdettiin toiseen, salaatteja tarjottiin osina ja ruokalistan ulkonäköä kehitettiin. Uudistukset tullaan ottamaan käyttöön myös muissa kunnan kouluissa ja päiväkodeissa.
Opinnäytetyön tulokset kannustavat kouluruokailun kehittämiseen yhdessä oppilaiden kanssa koululounaan houkuttelevuuden lisäämiseksi. Oppilaita kuulemalla ja pienillä toimintatapamuutoksilla saadaan paljon positiivista kehitystä aikaan. Yhteistyön lisääminen ruokapalvelun eri tarjoajien kanssa auttaa jakamaan hyviä kokemuksia ja toimintatapoja. Aihetta voisi tutkia laajemminkin. Esimerkiksi kuinka laajaa yhteistyö on ja minkälaisia hyötyjä yhteistyöllä on saavutettu. Julkisen sektorin toimintatapojen kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi on myös tulevaisuuden haaste.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin kirjallisuuden avulla palvelukeskeistä liiketoimintalogiikkaa, kouluruokailua ohjaavia säädöksiä ja ohjeita, suomalaisia ruokailutottumuksia ja ruoan valinnan mahdollisuutta kouluissa. Kehittämistyössä käytettiin palvelumuotoilun kehittämisprosessia ja työkaluja. Asiakasymmärrystä haettiin haastattelemalla Nurmijärven kunnan viiden yläkoulun 20 oppilasta, jotka eivät syöneet joka päivä koululounasta. Teemahaastattelujen analyysin pohjalta tehtiin asiakaspersoonat. Kouluruokailun havainnoinnin perusteella tehtiin asiakaspolku ja blueprinting-kuvaus.
Tulosten mukaan oppilaat pitävät perinteisistä, kotona ja koulussa tutuksi tulleista ruokalajeista. Tuoreen leivän tarjoaminen koululounaalla lisää oppilaiden osallistumista kouluruokailuun. Kaverit vaikuttivat päätöksentekoon siitä, syökö oppilas koululounaan. Oppilaat joko käyvät kaupassa tai eivät syö mitään koulupäivän aikana, osalla oppilaista on omat eväät. Oppilaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä ruokailutilanteeseen. Kehittämisprosessin tuloksena tuoretta leipää lisättiin ruokalistalle, ruokalistalla vähiten suosituin ruoka vaihdettiin toiseen, salaatteja tarjottiin osina ja ruokalistan ulkonäköä kehitettiin. Uudistukset tullaan ottamaan käyttöön myös muissa kunnan kouluissa ja päiväkodeissa.
Opinnäytetyön tulokset kannustavat kouluruokailun kehittämiseen yhdessä oppilaiden kanssa koululounaan houkuttelevuuden lisäämiseksi. Oppilaita kuulemalla ja pienillä toimintatapamuutoksilla saadaan paljon positiivista kehitystä aikaan. Yhteistyön lisääminen ruokapalvelun eri tarjoajien kanssa auttaa jakamaan hyviä kokemuksia ja toimintatapoja. Aihetta voisi tutkia laajemminkin. Esimerkiksi kuinka laajaa yhteistyö on ja minkälaisia hyötyjä yhteistyöllä on saavutettu. Julkisen sektorin toimintatapojen kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi on myös tulevaisuuden haaste.