Lapsen osallisuuden huomioiminen päiväkodin toiminnan suunnittelussa
Lindberg, Milla; Rakkolainen, Sanna (2015)
Lindberg, Milla
Rakkolainen, Sanna
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517724
Tiivistelmä
Kehittämishanke toteutettiin Verkanappulat Oy:n kahdessa toimipisteessä, Nappulalaakson ja Nappulametsän päiväkodeissa 3-5-vuotiaiden lasten ryhmissä. Hanke aloitettiin helmikuussa 2015 ja sen toteutus jatkui marraskuuhun 2015.
Kehittämishankkeen tavoitteena oli saada aikuiset huomioimaan lapsen osallisuus ja lisätä lasten osallisuutta toiminnan suunnittelussa. Tavoitteena oli myös lisätä tietoutta osallisuuden lähtökohdista ja niiden merkityksen ymmärtämistä toiminnan suunnittelun kannalta.
Päiväkodin henkilökunta kaipasi menetelmiä osallisuuden huomioimiseen toiminnan suunnittelussa. Kehittämishankkeen tehtävänä oli lisätä työntekijöiden keinoja osallistamisen huomioimiseksi. Kehittämistehtävänä oli myös koota yhteistyössä työntekijöiden kanssa opas, jossa esiteltiin keinoja osallistamisen tukemiseksi ja lisäämiseksi. Oppaaseen koottiin osallisuuden teoriaa ja sen tavoitteita. Lisäksi oppaaseen kerättiin lapsen osallisuutta tukevat menetelmät. Menetelminä käytettiin lasten kokousta, haastattelua ja sadutusta. Menetelmiä testattiin käytännössä keväällä ja syksyllä niitä arvioiden ja kehittäen toimivammiksi kehittämistiimin kanssa.
Hankkeessa käytettiin kehittämisen menetelminä kokouksia, dialogista keskustelua ja reflektoivaa arviointia päiväkodin henkilökunnan kanssa. Kehittämisen menetelmänä perehdyttiin samankaltaisiin kehittämishankkeisiin ja kokeiltiin osallisuutta tukevia menetelmiä käytännössä. Kehittämishankkeen raportin teoriaosuudessa käsitellään lapsen osallisuutta, yhteisöä sekä vuorovaikutusta, lapsen kerrontaa ja kuulemista osallisuuden näkökulmasta.
Kehittämishankkeen tavoitteena oli saada aikuiset huomioimaan lapsen osallisuus ja lisätä lasten osallisuutta toiminnan suunnittelussa. Tavoitteena oli myös lisätä tietoutta osallisuuden lähtökohdista ja niiden merkityksen ymmärtämistä toiminnan suunnittelun kannalta.
Päiväkodin henkilökunta kaipasi menetelmiä osallisuuden huomioimiseen toiminnan suunnittelussa. Kehittämishankkeen tehtävänä oli lisätä työntekijöiden keinoja osallistamisen huomioimiseksi. Kehittämistehtävänä oli myös koota yhteistyössä työntekijöiden kanssa opas, jossa esiteltiin keinoja osallistamisen tukemiseksi ja lisäämiseksi. Oppaaseen koottiin osallisuuden teoriaa ja sen tavoitteita. Lisäksi oppaaseen kerättiin lapsen osallisuutta tukevat menetelmät. Menetelminä käytettiin lasten kokousta, haastattelua ja sadutusta. Menetelmiä testattiin käytännössä keväällä ja syksyllä niitä arvioiden ja kehittäen toimivammiksi kehittämistiimin kanssa.
Hankkeessa käytettiin kehittämisen menetelminä kokouksia, dialogista keskustelua ja reflektoivaa arviointia päiväkodin henkilökunnan kanssa. Kehittämisen menetelmänä perehdyttiin samankaltaisiin kehittämishankkeisiin ja kokeiltiin osallisuutta tukevia menetelmiä käytännössä. Kehittämishankkeen raportin teoriaosuudessa käsitellään lapsen osallisuutta, yhteisöä sekä vuorovaikutusta, lapsen kerrontaa ja kuulemista osallisuuden näkökulmasta.