Hyvinvointikertomus osana kunnan päätöksentekoa : hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen ja kehittäminen
Lehti, Karoliina (2015)
Lehti, Karoliina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517679
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata hyvinvointikertomuksen merkitystä kunnan päätöksenteossa ja nostaa esille mahdollisia kehittämiskohteita sen hyödyntämiseksi kuntien toiminnassa. Tavoitteena oli saada tietoa hyvinvointikertomuksen käytöstä ja löytää uusia keinoja sen hyödyntämiselle. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin aineistotriangulaatiota.
Kunnan tulee arvioida ja ottaa huomioon päätösten ja ratkaisujen vaikutus väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Kunnan tulee myös seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä seurata ja arvioida kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä ja raportoida niistä. Kunnan on valmisteltava valtuustokausittain hyvinvointikertomus, asetettava terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja osoitettava ne hyvinvointi- ja terveysosoittimilla. Edelleen kunnan tulee nimetä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja käyttää eri toimialojen yhteistyötä tässä tehtävässä.
Opinnäytetyön kyselyaineisto perustui THL:n toteuttamaan kyselyyn Terve Kunta- verkostolle. Kyselyn mukaan hyvinvointikertomustyö toteutui eri toimialojen yhteistyönä. Sähköinen hyvinvointikertomus oli yleisesti käytössä ja indikaattoreita poimittiin eri tietolähteistä. Hyvinvointikertomuksessa oli kuvattuna tavoitteet ja toimenpiteet koskien kuntaorganisaatiota ja eri toimialoja. Hyvinvointikertomusta oli hyödynnetty kunnissa eniten yksittäisten ohjelmien tai suunnitelmien valmistelussa ja seurannassa sekä vuosittaisen toiminnan suunnittelussa sekä strategian valmistelussa. Hyvinvointikertomuksen hyödyntämistä tukevina tekijöinä pidettiin virkamies- ja poliittisen johdon tietämystä hyvinvointikertomustyöstä, työhön osoitettuja resursseja ja hyvinvointikertomuksen olemista osana strategista johtamista.
Kyselyn tuloksista nostettiin haastatteluteemat. Haastatteluaineiston perusteella hyvinvointikertomuksen kehittämiseksi tulisi hyvinvointikertomustyön prosessi yhdistää aikataulullisesti kuntasuunnitteluun, sitouttaa johto ja määritellä hyvinvointityön vastuut. Laaja-alaista yhteistyötä lisäisi perehdytys ja koulutus. Huomiota tulisi kiinnittää lisäksi raportointiin ja viestintään, resursseihin, hyvinvointikertomuksen käyttöön hyvinvointijohtamisen välineenä sekä ulkopuolisen tuen hyödyntämiseen. Näiden lisäksi on huomioitava suunnitteilla olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen vaikutus kuntien hyvinvointityöhön.
Tuloksia voi hyödyntää hyvinvointikertomuksen laadinnassa ja etsittäessä uusia keinoja hyödyntää hyvinvointikertomusta kunnan päätöksenteossa. Tuloksista nousee myös ajatuksia hyvinvointikertomuksen monipuoliselle käytölle. Seuraavan kyselyn voisi kohdistaa Terve Kunta -verkoston ulkopuolisille kunnille tai poliittisille päättäjille ja kyselyn ajankohta voisi olla, kun sosiaali- ja terveyspalvelurakenneuudistus on toteutunut.
Kunnan tulee arvioida ja ottaa huomioon päätösten ja ratkaisujen vaikutus väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Kunnan tulee myös seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä seurata ja arvioida kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä ja raportoida niistä. Kunnan on valmisteltava valtuustokausittain hyvinvointikertomus, asetettava terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja osoitettava ne hyvinvointi- ja terveysosoittimilla. Edelleen kunnan tulee nimetä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja käyttää eri toimialojen yhteistyötä tässä tehtävässä.
Opinnäytetyön kyselyaineisto perustui THL:n toteuttamaan kyselyyn Terve Kunta- verkostolle. Kyselyn mukaan hyvinvointikertomustyö toteutui eri toimialojen yhteistyönä. Sähköinen hyvinvointikertomus oli yleisesti käytössä ja indikaattoreita poimittiin eri tietolähteistä. Hyvinvointikertomuksessa oli kuvattuna tavoitteet ja toimenpiteet koskien kuntaorganisaatiota ja eri toimialoja. Hyvinvointikertomusta oli hyödynnetty kunnissa eniten yksittäisten ohjelmien tai suunnitelmien valmistelussa ja seurannassa sekä vuosittaisen toiminnan suunnittelussa sekä strategian valmistelussa. Hyvinvointikertomuksen hyödyntämistä tukevina tekijöinä pidettiin virkamies- ja poliittisen johdon tietämystä hyvinvointikertomustyöstä, työhön osoitettuja resursseja ja hyvinvointikertomuksen olemista osana strategista johtamista.
Kyselyn tuloksista nostettiin haastatteluteemat. Haastatteluaineiston perusteella hyvinvointikertomuksen kehittämiseksi tulisi hyvinvointikertomustyön prosessi yhdistää aikataulullisesti kuntasuunnitteluun, sitouttaa johto ja määritellä hyvinvointityön vastuut. Laaja-alaista yhteistyötä lisäisi perehdytys ja koulutus. Huomiota tulisi kiinnittää lisäksi raportointiin ja viestintään, resursseihin, hyvinvointikertomuksen käyttöön hyvinvointijohtamisen välineenä sekä ulkopuolisen tuen hyödyntämiseen. Näiden lisäksi on huomioitava suunnitteilla olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen vaikutus kuntien hyvinvointityöhön.
Tuloksia voi hyödyntää hyvinvointikertomuksen laadinnassa ja etsittäessä uusia keinoja hyödyntää hyvinvointikertomusta kunnan päätöksenteossa. Tuloksista nousee myös ajatuksia hyvinvointikertomuksen monipuoliselle käytölle. Seuraavan kyselyn voisi kohdistaa Terve Kunta -verkoston ulkopuolisille kunnille tai poliittisille päättäjille ja kyselyn ajankohta voisi olla, kun sosiaali- ja terveyspalvelurakenneuudistus on toteutunut.