Asiakkaana nuorten matalan kynnyksen palvelussa - palvelun hyödyllisyys asiakkaan näkökulmasta
Reso, Anna (2015)
Reso, Anna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417533
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa ja palautetta matalan kynnyksen palvelun asiakkaiden kokemuksista ja tarpeellisuuden tunteesta koskien palvelua. Tavoitteena opinnäytetyössä oli luoda käsitys palvelun hyödyllisyydestä, toiminnasta, tarpeellisuudesta, sekä kehitysehdotuksista.
Opinnäytetyön tiedonkeruussa ja analysoinnissa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla sekä kyselyllä. Haastattelun analyysissä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Kysely taas analysoitiin käyttämällä suoria jakaumia; prosentteja ja frekvenssejä. Kyselyn avoimet kysymykset analysoitiin laadullisesti erittelemällä vastausten sisällöt. Sairaanhoitajan sähköpostihaastattelu antoi hyvin sisältöä ja henkilökohtaista näkemystä palveluun henkilökunnan jäsenen kautta. Avoimissa kysymyksissä pyrittiin luomaan käsitys sairaanhoitajan osaavaisuudesta, palvelun mielekkyydestä ja hyödyllisyydestä. Määrällisen menetelmän käyttö työssä helpotti aineiston keruuta, koska tutkittavana joukko oli tuntematon. Kyselylomakkeen käyttö oli myös parempi vaihtoehto siksi, koska tutkittava joukko koostui 13 - 18-vuotiaista nuorista, joiden laadulliseen haastatteluun olisi tarvittu luvat ja enemmän aikaa. Kyselylomakkeen avulla nuoret, jotka halusivat vastata kyselyyn saivat vastata kysymyksiin omalla tavallaan, rauhassa ja anonyymeina. Määrällinen kyselylomake annettiin palvelun sairaanhoitajalle, joka jakoi kyselyn halukkaille vastaajille.
Tehdyn opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että nuorille tarkoitettu matalan kynnyksen palvelu on tarpeellinen, hyödyllinen ja pidetty nuorten keskuudessa. Nuoret pitivät palvelua hyödyllisenä ja tarpeellisena, maksuttomana palveluna, jossa he voivat uskoutua aikuiselle ihmiselle. Palvelun sairaanhoitaja nähtiin osaavana ja ammattitaitoisena aikuisena, ja vastaanotolle pääsyn todettiin olevan helppoa. Palvelu sai muutaman varsinaisen kehitysehdotuksen nuorilta sekä muutaman ehdotuksen haastatellulta sairaanhoitajalta. Nuorten kehitysehdotukset koskivat vastaanottoajan pidentämistä sekä vastaanottotilojen miellyttävyyttä. Sairaanhoitajan ehdotukset koskivat eri tahojen kommunikaation lisäämistä sekä menetelmien lisäämistä hoidon tueksi. Opinnäytetyön tulosten perusteella kehitysehdotus palveluun olisi säännöllisen palautteen ja kehitysehdotusten kerääminen asiakkailta, jotta palvelua voitaisiin alkaa muuttamaan vielä enemmän hyödylliseksi.
Opinnäytetyön tiedonkeruussa ja analysoinnissa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla sekä kyselyllä. Haastattelun analyysissä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Kysely taas analysoitiin käyttämällä suoria jakaumia; prosentteja ja frekvenssejä. Kyselyn avoimet kysymykset analysoitiin laadullisesti erittelemällä vastausten sisällöt. Sairaanhoitajan sähköpostihaastattelu antoi hyvin sisältöä ja henkilökohtaista näkemystä palveluun henkilökunnan jäsenen kautta. Avoimissa kysymyksissä pyrittiin luomaan käsitys sairaanhoitajan osaavaisuudesta, palvelun mielekkyydestä ja hyödyllisyydestä. Määrällisen menetelmän käyttö työssä helpotti aineiston keruuta, koska tutkittavana joukko oli tuntematon. Kyselylomakkeen käyttö oli myös parempi vaihtoehto siksi, koska tutkittava joukko koostui 13 - 18-vuotiaista nuorista, joiden laadulliseen haastatteluun olisi tarvittu luvat ja enemmän aikaa. Kyselylomakkeen avulla nuoret, jotka halusivat vastata kyselyyn saivat vastata kysymyksiin omalla tavallaan, rauhassa ja anonyymeina. Määrällinen kyselylomake annettiin palvelun sairaanhoitajalle, joka jakoi kyselyn halukkaille vastaajille.
Tehdyn opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että nuorille tarkoitettu matalan kynnyksen palvelu on tarpeellinen, hyödyllinen ja pidetty nuorten keskuudessa. Nuoret pitivät palvelua hyödyllisenä ja tarpeellisena, maksuttomana palveluna, jossa he voivat uskoutua aikuiselle ihmiselle. Palvelun sairaanhoitaja nähtiin osaavana ja ammattitaitoisena aikuisena, ja vastaanotolle pääsyn todettiin olevan helppoa. Palvelu sai muutaman varsinaisen kehitysehdotuksen nuorilta sekä muutaman ehdotuksen haastatellulta sairaanhoitajalta. Nuorten kehitysehdotukset koskivat vastaanottoajan pidentämistä sekä vastaanottotilojen miellyttävyyttä. Sairaanhoitajan ehdotukset koskivat eri tahojen kommunikaation lisäämistä sekä menetelmien lisäämistä hoidon tueksi. Opinnäytetyön tulosten perusteella kehitysehdotus palveluun olisi säännöllisen palautteen ja kehitysehdotusten kerääminen asiakkailta, jotta palvelua voitaisiin alkaa muuttamaan vielä enemmän hyödylliseksi.