Hybridi-ilmanvaihto osana restoratiivisuutta : case Palmu-Pori
Kekki, Marjo (2015)
Kekki, Marjo
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417411
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin mahdollisuutta toteuttaa hybridi-ilmanvaihto palvelutalo Palmu-Poriin. Palmu-Pori on tehostettua vanhusten palveluasumista tarjoava vanhusten asuintalo, jonka Porin YH-asunnot Oy rakennuttaa Porin Palvelukiinteistöt Oy:lle Porin Reikkoon. Tavoitteena on rakentaa mahdollisimman hiilineutraali ja ympäristöystävällinen palvelutalo, johon tulee 60 asuntoa.
Ilmanvaihtoa sekä valaistusta tarkasteltiin restoratiivisuuden näkökulmasta. Restoratiivisessa ympäristössä ihmisen on hyvä olla; se vähentää stressiä ja tukee hyvinvointia. Restoratiivisen ympäristön voidaan sanoa olevan terapeuttinen, eheyttävä ja elvyttävä jopa parantava. Restoratiivinen suunnittelu tuo luonnon kokemisen sisätiloihin valona, pintoina, muotoina, ja materiaaleina, joten se ruokkii kaikkia aisteja.
Erityisesti vanhustentalossa restoratiivisella suunnittelulla saadaan lisäarvoa, sillä vanhukset viettävät suurimman osan ajastaan sisätiloissa. Luonnonvalon määrän maksimoiminen on olennainen osa restoratiivista vanhusten asuinympäristöä. Dynaamisella valaistuksella eli valon voimakkuutta ja värilämpötilaa vaihtamalla päivänvalon rytmin mukaisesti saadaan jäljiteltyä luonnonvaloa. Luonnonvalon spektri-jakaumaa jäljittelevän valaistuksen on todettu olevan ihmisen hyvinvoinnille paras. Ikääntyneet ihmiset tarvitsevat paljon hyvälaatuista valoa pystyäkseen toimimaan omatoimisesti ja turvallisesti. Hyvällä valaistuksella voidaan tukea vanhusten luonnollista päivärytmiä sekä parantaa heidän ruokahaluaan, mielialaansa ja itseluottamustaan.
Vanhusten palvelutaloon toteutettavassa hybridi-ilmanvaihdossa on huomioitava erityisesti asukkaiden kunnon asettamat vaatimukset mutta myös vallitsevat ilmasto-olosuhteet sekä rakennusmääräykset. Poistoilman lämmön talteenottovaatimus asettaa painovoimaiselle ilmanvaihdolle haasteita ja avuksi tarvitaan koneellisen ilmanvaihdon elementtejä kuten puhaltimia. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin mahdollisuutta tuoda tuloilma julkisivusta ja käyttää lämmön talteenottoon poistoilmapumppua, jolloin energiataloudellinen vaatimus tulee täytettyä. Poistoilmalämpöpumpun keräämä lämpö voidaan käyttää lämpimän käyttöveden tuottamiseen, joten lämmölle on tarvetta ympäri vuoden. Suomen ilmasto asettaa vaatimuksen tuloilman lämmitykselle, jolloin päätelaitteen tulee sisältää lämmitysmahdollisuus. Puhallinkonvektorilla tai aktiivisella ilmastointipalkilla saadaan sekä lämmitettyä että jäähdytettyä. Restoratiivinen sisäympäristö saadaan käyttämällä luonnonmateriaaleja, kaarevampia muotoja sekä kiinnittämällä huomiota kontrasteihin.
Ilmanvaihtoa sekä valaistusta tarkasteltiin restoratiivisuuden näkökulmasta. Restoratiivisessa ympäristössä ihmisen on hyvä olla; se vähentää stressiä ja tukee hyvinvointia. Restoratiivisen ympäristön voidaan sanoa olevan terapeuttinen, eheyttävä ja elvyttävä jopa parantava. Restoratiivinen suunnittelu tuo luonnon kokemisen sisätiloihin valona, pintoina, muotoina, ja materiaaleina, joten se ruokkii kaikkia aisteja.
Erityisesti vanhustentalossa restoratiivisella suunnittelulla saadaan lisäarvoa, sillä vanhukset viettävät suurimman osan ajastaan sisätiloissa. Luonnonvalon määrän maksimoiminen on olennainen osa restoratiivista vanhusten asuinympäristöä. Dynaamisella valaistuksella eli valon voimakkuutta ja värilämpötilaa vaihtamalla päivänvalon rytmin mukaisesti saadaan jäljiteltyä luonnonvaloa. Luonnonvalon spektri-jakaumaa jäljittelevän valaistuksen on todettu olevan ihmisen hyvinvoinnille paras. Ikääntyneet ihmiset tarvitsevat paljon hyvälaatuista valoa pystyäkseen toimimaan omatoimisesti ja turvallisesti. Hyvällä valaistuksella voidaan tukea vanhusten luonnollista päivärytmiä sekä parantaa heidän ruokahaluaan, mielialaansa ja itseluottamustaan.
Vanhusten palvelutaloon toteutettavassa hybridi-ilmanvaihdossa on huomioitava erityisesti asukkaiden kunnon asettamat vaatimukset mutta myös vallitsevat ilmasto-olosuhteet sekä rakennusmääräykset. Poistoilman lämmön talteenottovaatimus asettaa painovoimaiselle ilmanvaihdolle haasteita ja avuksi tarvitaan koneellisen ilmanvaihdon elementtejä kuten puhaltimia. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin mahdollisuutta tuoda tuloilma julkisivusta ja käyttää lämmön talteenottoon poistoilmapumppua, jolloin energiataloudellinen vaatimus tulee täytettyä. Poistoilmalämpöpumpun keräämä lämpö voidaan käyttää lämpimän käyttöveden tuottamiseen, joten lämmölle on tarvetta ympäri vuoden. Suomen ilmasto asettaa vaatimuksen tuloilman lämmitykselle, jolloin päätelaitteen tulee sisältää lämmitysmahdollisuus. Puhallinkonvektorilla tai aktiivisella ilmastointipalkilla saadaan sekä lämmitettyä että jäähdytettyä. Restoratiivinen sisäympäristö saadaan käyttämällä luonnonmateriaaleja, kaarevampia muotoja sekä kiinnittämällä huomiota kontrasteihin.