Fyysisen toimintakyvyn päivittäinen kirjaaminen - Kehittämistyö Kanervakodissa
Rautiola, Enni; Toivokainen, Neea (2015)
Rautiola, Enni
Toivokainen, Neea
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417401
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417401
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee fyysisen toimintakyvyn päivittäistä kirjaamista ja sen kehittämistä. Kirjaamisen kehittäminen on aiheena ajankohtainen terveydenhuollossa. Työelämän kumppanina tässä opinnäytetyössä toimi Kanervakoti, joka on ollut mukana suunnittelussa koko opinnäytetyöprosessin ajan. Idea opinnäytetyöhön tuli Kanervakodilta, sillä he ovat ottaneet käyttöön systemaattisen palvelutarpeen arviointijärjestelmän (RAI) ja siihen kuuluvan päivittäisen kirjaamisen moduulin. Kanervakoti on Espoossa sijaitseva 43–paikkainen hoivakoti.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miksi asukkaan fyysisestä toimintakyvystä on tärkeää kirjata päivittäin ja mitä asioita asukkaan fyysisestä toimintakyvystä tulisi näkyä päivittäisessä kirjaamisessa. Tavoitteena on kehittää Kanervakodin työntekijöiden kirjaamista monipuolisemmaksi ja asukaslähtöisemmäksi. Opinnäytetyössä tuotettiin painettu ohjeistus Kanervakodille yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopiston kanssa.
Tämä työ on toiminnallinen opinnäytetyö. Teoreettisessa viitekehyksessä avaamme fyysistä toimintakykyä, kirjaamista, RAI–järjestelmää sekä voimavaraisuutta. Lisäksi perhedyimme työyhteisön toiminnan kehittämisen menetelmiin. Taustan ohjeistukseen saimme täsmäryhmähaastattelusta, johon osallistui kuusi Kanervakodin hoitajaa. Haastattelun tulokset analysoimme aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin tuloksien mukaan päivittäisessä kirjaamisessa tärkeitä teemoja ovat tieto asukkaan nykytilasta, asukaslähtöinen kirjaaminen, kuntouttavan hoitotyön helpottuminen ja asukkaan fyysisten toimintojen näkyminen. Haastattelun tuloksia käytimme ohjeistuksen sisällön suunnittelussa. Käytimme opinnäytetyössä Engeströmin kehittävän työntutkimuksen menetelmiä Kanervakodin työntekijöiden toiminnan kehittämiseen.
Asukkaan fyysisen toimintakyvyn kirjaamisohje arvioitiin kyselylomakkeella, jonka kahdeksan Kanervakodin työtekijää täyttivät. Tulokset arvioitiin SWOT-analyysillä, josta ilmeni, että ohjeistuksen mahdollisuuksia ja vahvuuksia oli enemmän kuin heikkouksia ja uhkia. Laadullista tutkimusta arvioimme pohtimalla täsmäryhmähaastattelun onnistumista sen tarkoitukseen nähden. Ohjeistus annettiin Kanervakodille painettuna ja sähköisenä versiona.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miksi asukkaan fyysisestä toimintakyvystä on tärkeää kirjata päivittäin ja mitä asioita asukkaan fyysisestä toimintakyvystä tulisi näkyä päivittäisessä kirjaamisessa. Tavoitteena on kehittää Kanervakodin työntekijöiden kirjaamista monipuolisemmaksi ja asukaslähtöisemmäksi. Opinnäytetyössä tuotettiin painettu ohjeistus Kanervakodille yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopiston kanssa.
Tämä työ on toiminnallinen opinnäytetyö. Teoreettisessa viitekehyksessä avaamme fyysistä toimintakykyä, kirjaamista, RAI–järjestelmää sekä voimavaraisuutta. Lisäksi perhedyimme työyhteisön toiminnan kehittämisen menetelmiin. Taustan ohjeistukseen saimme täsmäryhmähaastattelusta, johon osallistui kuusi Kanervakodin hoitajaa. Haastattelun tulokset analysoimme aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin tuloksien mukaan päivittäisessä kirjaamisessa tärkeitä teemoja ovat tieto asukkaan nykytilasta, asukaslähtöinen kirjaaminen, kuntouttavan hoitotyön helpottuminen ja asukkaan fyysisten toimintojen näkyminen. Haastattelun tuloksia käytimme ohjeistuksen sisällön suunnittelussa. Käytimme opinnäytetyössä Engeströmin kehittävän työntutkimuksen menetelmiä Kanervakodin työntekijöiden toiminnan kehittämiseen.
Asukkaan fyysisen toimintakyvyn kirjaamisohje arvioitiin kyselylomakkeella, jonka kahdeksan Kanervakodin työtekijää täyttivät. Tulokset arvioitiin SWOT-analyysillä, josta ilmeni, että ohjeistuksen mahdollisuuksia ja vahvuuksia oli enemmän kuin heikkouksia ja uhkia. Laadullista tutkimusta arvioimme pohtimalla täsmäryhmähaastattelun onnistumista sen tarkoitukseen nähden. Ohjeistus annettiin Kanervakodille painettuna ja sähköisenä versiona.