Standardien mukaisen valaistuksen todentaminen ja led-valaistuksen takaisinmaksuaika
Pesonen, Petrus (2015)
Pesonen, Petrus
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112217082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112217082
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Ovitor Oy:n koneistamon valaistuksen toteutumista ja siitä aiheutuvia kustannuksia sekä valaistukselle syötettävän sähkön laatua. Tutkimustulosten pohjalta tehtiin elinkaarilaskenta nykyiselle loisteputki-valaistukselle ja vaihtoehtoiselle led-valaistukselle, jolloin vaihtoehtoiselle led-valaistukselle saatiin laskettua takaisinmaksuaika.
Työn suorittaminen jaettiin kolmeen osaan: valaistusvoimakkuusmittauksiin, sähkönlaatumittauksiin ja elinkaarilaskentaan. Valaistusvoimakkuusmittauksissa yhden kulkuväylän ja työpisteen valaistusvoimakkuudet mitattiin vähentämällä valaistusta vaiheittain, minkä jälkeen tuloksia verrattiin standardiin SFS-EN 12464-1. Sähkönlaatumittauksissa tutkittiin jännitteen, virran ja tehon harmonisia yliaaltoja. Mittaukset otettiin valaistusta syöttävästä jakokeskuksesta Fluke 435 -sähkönlaadun analysaattorilla standardien SFS-EN 50160 ja SFS-EN 61000-3-2 mukaisesti, jotta tuloksia pystyttiin vertailemaan standardeissa määritettyihin raja-arvoihin. Työn kolmannessa vaiheessa nykyiselle ja vaihtoehtoiselle led-valaistukselle tehtiin elinkaarilaskenta, jonka pohjalta saatiin laskettua investoinnille takaisinmaksuaika-arvio.
Mittaustuloksista voidaan todeta, että nykyisellä loisteputkivalaisulla koneistamo on ylivalaistu. Kulkuväylän valaistusvoimakkuudet olivat yli kaksinkertaiset standardin raja-arvoihin verrattuna ja valaistusta pystyttiin pudottamaan kolmannekseen alittamatta standardin mukaisia raja-arvoja. Työpiste oli myös nykyisellään ylivalaistu ja sen valaistusta saatiin vähennettyä kolmanneksella alittamatta standardin raja-arvoja. Sähkönlaatumittauksien tuloksista voidaan todeta, ettei valaistus aiheuta standardien raja-arvoja ylittäviä harmonisia yliaaltoja eikä niiden suodatukselle ole näin ollen välttämätöntä tarvetta. Mikäli koneistamossa siirrytään led-valaistukseen, voidaan loisteputkivalaistuksesta saatuja mittaustuloksia käyttää referenssinä led-valaistuksen sähkönlaatumittauksissa jolloin nähdään, vaikuttaako led-valaistus jännitteen suodatettavuuteen.
Elinkaarilaskennasta saaduista tuloksista voitiin todeta, että sähkön hinta on ratkaiseva kustannuksien muodostumisessa. Mikäli kaikki loisteputket vaihdetaan led-putkiin, asettuu investoinnin takaisinmaksuaika laskennassa käytetyillä sähkön hinnoilla 3 ja 4 sekä 8 ja 10 vuoden välille, joista jälkimmäinen vastaa enemmän yrityksen tilannetta. Vaikka työssä tutkitut led-putket kuluttavat puolet vähemmän sähköä loisteputkiin verrattuna, niihin uusimisen kannattavuutta tulee harkita suuren alkuinvestoinnin takia. Led-putkiin siirtyminen on kannattavampaa siinä vaiheessa, kun niiden ostohinnoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia alaspäin.
Työn suorittaminen jaettiin kolmeen osaan: valaistusvoimakkuusmittauksiin, sähkönlaatumittauksiin ja elinkaarilaskentaan. Valaistusvoimakkuusmittauksissa yhden kulkuväylän ja työpisteen valaistusvoimakkuudet mitattiin vähentämällä valaistusta vaiheittain, minkä jälkeen tuloksia verrattiin standardiin SFS-EN 12464-1. Sähkönlaatumittauksissa tutkittiin jännitteen, virran ja tehon harmonisia yliaaltoja. Mittaukset otettiin valaistusta syöttävästä jakokeskuksesta Fluke 435 -sähkönlaadun analysaattorilla standardien SFS-EN 50160 ja SFS-EN 61000-3-2 mukaisesti, jotta tuloksia pystyttiin vertailemaan standardeissa määritettyihin raja-arvoihin. Työn kolmannessa vaiheessa nykyiselle ja vaihtoehtoiselle led-valaistukselle tehtiin elinkaarilaskenta, jonka pohjalta saatiin laskettua investoinnille takaisinmaksuaika-arvio.
Mittaustuloksista voidaan todeta, että nykyisellä loisteputkivalaisulla koneistamo on ylivalaistu. Kulkuväylän valaistusvoimakkuudet olivat yli kaksinkertaiset standardin raja-arvoihin verrattuna ja valaistusta pystyttiin pudottamaan kolmannekseen alittamatta standardin mukaisia raja-arvoja. Työpiste oli myös nykyisellään ylivalaistu ja sen valaistusta saatiin vähennettyä kolmanneksella alittamatta standardin raja-arvoja. Sähkönlaatumittauksien tuloksista voidaan todeta, ettei valaistus aiheuta standardien raja-arvoja ylittäviä harmonisia yliaaltoja eikä niiden suodatukselle ole näin ollen välttämätöntä tarvetta. Mikäli koneistamossa siirrytään led-valaistukseen, voidaan loisteputkivalaistuksesta saatuja mittaustuloksia käyttää referenssinä led-valaistuksen sähkönlaatumittauksissa jolloin nähdään, vaikuttaako led-valaistus jännitteen suodatettavuuteen.
Elinkaarilaskennasta saaduista tuloksista voitiin todeta, että sähkön hinta on ratkaiseva kustannuksien muodostumisessa. Mikäli kaikki loisteputket vaihdetaan led-putkiin, asettuu investoinnin takaisinmaksuaika laskennassa käytetyillä sähkön hinnoilla 3 ja 4 sekä 8 ja 10 vuoden välille, joista jälkimmäinen vastaa enemmän yrityksen tilannetta. Vaikka työssä tutkitut led-putket kuluttavat puolet vähemmän sähköä loisteputkiin verrattuna, niihin uusimisen kannattavuutta tulee harkita suuren alkuinvestoinnin takia. Led-putkiin siirtyminen on kannattavampaa siinä vaiheessa, kun niiden ostohinnoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia alaspäin.