Ihanan kamala lapsi : Perhehoitaja tukemassa sijoitetun lapsen kiintymyssuhdetta
Kahrola, Johanna (2015)
Kahrola, Johanna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112017011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112017011
Tiivistelmä
Kahrola, Johanna. Ihanan kamala lapsi – Perhehoitaja tukemassa sijoitetun lapsen kiintymyssuhdetta. Syksy 2015, 62 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lapsen ja perhehoitajan välistä kiintymyssuhteen muodostumista perhehoitajan näkökulmasta. Samanaikaisesti selvitettiin perhehoitajien valmiuksia vastata lapsen tarpeisiin PRIDE-valmennuksen perusteella.
Tutkimus koostui neljän perhehoitajan puolistrukturoidusta teemahaastattelusta sekä kahdesta uusintahaastattelusta, joissa menetelmänä käytettiin teemahaastattelua tarkennetuin kysymyksin. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin kiintymyssuhdeteoriaa.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan perhehoitoon sijoitetut lapset oirehtivat voimakkaasti ja lapsen sekä perhehoitajan keskinäisen kiintymyssuhteen muodostuminen oli haastavaa. Perhehoitajat olivat työskennelleet vuorovaikutuksen merkitystä painottaen kiintyäkseen lapseen sekä saadakseen lapsen hyväksymään läheisyyden perhehoitajan kanssa. PRIDE-valmennuksen koettiin valmistaneen perhehoitajia ajattelemaan lapsen kokemuksia sekä tunteita. Valmennukselta toivottiin lisää käytännön esimerkkejä lapsen kanssa toimimisesta haasteellisissa tilanteissa sekä perhehoitajien omiin tunnekokemuksiin valmistautumista. Lisäksi aineistossa kävi ilmi toive sosiaalityöntekijän pysyvyydestä sekä tiedon jakamisesta perhehoitajille niiltä osin kuin lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta on tarpeellista.
Tutkimus osoitti perhehoitajien olleen PRIDE-valmennuksen perusteella valmistautuneita hakemaan ammatillista apua lapsen oireiluun ja omaan jaksamiseen. Perhehoidossa tehty työ lapsen kanssa oli kiinnittänyt perhehoitajat tiukoin sitein lapseen. Perhehoitajan sitoutuneisuus onkin avainasemassa sijoitetun lapsen emotionaalisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä kehityksen turvaamisessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lapsen ja perhehoitajan välistä kiintymyssuhteen muodostumista perhehoitajan näkökulmasta. Samanaikaisesti selvitettiin perhehoitajien valmiuksia vastata lapsen tarpeisiin PRIDE-valmennuksen perusteella.
Tutkimus koostui neljän perhehoitajan puolistrukturoidusta teemahaastattelusta sekä kahdesta uusintahaastattelusta, joissa menetelmänä käytettiin teemahaastattelua tarkennetuin kysymyksin. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin kiintymyssuhdeteoriaa.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan perhehoitoon sijoitetut lapset oirehtivat voimakkaasti ja lapsen sekä perhehoitajan keskinäisen kiintymyssuhteen muodostuminen oli haastavaa. Perhehoitajat olivat työskennelleet vuorovaikutuksen merkitystä painottaen kiintyäkseen lapseen sekä saadakseen lapsen hyväksymään läheisyyden perhehoitajan kanssa. PRIDE-valmennuksen koettiin valmistaneen perhehoitajia ajattelemaan lapsen kokemuksia sekä tunteita. Valmennukselta toivottiin lisää käytännön esimerkkejä lapsen kanssa toimimisesta haasteellisissa tilanteissa sekä perhehoitajien omiin tunnekokemuksiin valmistautumista. Lisäksi aineistossa kävi ilmi toive sosiaalityöntekijän pysyvyydestä sekä tiedon jakamisesta perhehoitajille niiltä osin kuin lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta on tarpeellista.
Tutkimus osoitti perhehoitajien olleen PRIDE-valmennuksen perusteella valmistautuneita hakemaan ammatillista apua lapsen oireiluun ja omaan jaksamiseen. Perhehoidossa tehty työ lapsen kanssa oli kiinnittänyt perhehoitajat tiukoin sitein lapseen. Perhehoitajan sitoutuneisuus onkin avainasemassa sijoitetun lapsen emotionaalisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä kehityksen turvaamisessa.