Boostia Boost-valmennusjaksolle – Nuorten työhönohjauksen kehittämishanke
Mäkinen, Anu (2015)
Mäkinen, Anu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111916808
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111916808
Tiivistelmä
Helsingin kaupungin Nuorten työhönohjauksen asiakkailleen järjestämän Boost-valmennusjakson tavoitteena on ollut ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla tukea nuorille, jotka tarvitsevat apua arjenhallintaan, itsenäistymiseen sekä työ- tai koulutuspolun suunnitteluun. Boost-valmennusjakso toteutettiin ostopalveluna vuoden 2014 loppuun saakka, mutta hankintasopimusta ei jatkettu vuodelle 2015.
Opinnäytetyöni tarkoitus on kuvata valmennusjakson kehittämishanketta, joka alkoi tammikuussa 2014. Kehittämishankkeen tarkoituksena on ollut tuottaa valmennusjaksosta malli, joka voitaisiin toteuttaa ilman ostopalveluita. Näin palvelun tarjonta Nuorten työhönohjauksen asiakasnuorille voitaisiin jatkossakin turvata. Lisäksi tarkoituksena on ollut tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa siitä millaista hyötyä asiakkaat ovat valmennusjakson kautta saaneet ja millainen työväline se on ollut työkuraattoreille. Tässä opinnäytetyössäni olen kuvannut valmennusjakson kehittämisprosessia, jota Nuorten työhönohjauksessa on tehty edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Olen myös kuvannut Nuorten työhönohjauksen asiakkaiden sekä työkuraattorien kokemuksia valmennusjaksosta sekä työkuraattorien näkemyksiä kehittämisprosessista.
Opinnäytetyöni toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä on ollut tutkimuksellinen kehittäminen. Olen kerännyt tämän opinnäytetyön aineistoa tammikuusta 2014 toukokuuhun 2015 asti. Aineisto on koostunut Nuorten työhönohjauksen tilastoista, kehittämispäiväkirjasta, viidelle asiakkaalle pidetyistä kehittämistilaisuuksista, valmennusjakson kirjallisista palautteista vuosilta 2012-2014 sekä työkuraattorien fokusryhmähaastattelusta. Kehittämistilaisuuksien aineisto on kerätty suullisesti, jonka olen teemoittanut sekä analysoinut. Kirjalliset palautteet on kerätty puolistrukturoidulla lomakkeella, jossa on sekä avoimia että vastausvaihtoehtoja sisältäviä kysymyksiä. Palautelomakkeita oli 59 kpl ja vastauksia saatiin 66,3% valmennusjaksolle osallistuneilta asiakkailta. Olen koostanut vastaukset yhteen ja teemoittanut sekä analysoinut ne. Fokusryhmähaastatteluun osallistui neljä työkuraattoria. Litteroidun aineiston olen analysoinut laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan nuoret ovat kokeneet hyötyneensä valmennusjaksosta. Hyöty on ilmennyt arjenhallinnan vahvistumisena sekä tulevaisuuden suunnitelmien selkiytymisenä. Työkuraattorit ovat kokeneet valmennusjakson hyödyllisenä työvälineenä ja voimaannuttavana palveluna. Työkuraattorit olivat kokeneet kehittämisprosessin raskaana johdon epäselvän päätöksenteon ja informoinnin vuoksi. He olivat tyytyväisiä oman tiimin panokseen kehittämisprosessin aikana.
Valmennusjaksolle on erilaisella toteutustavalla tulevaisuudessakin tarvetta, mutta asiakkaiden palvelutarve tulisi ensin kartoittaa tarkemmin asiakaskunnan laajenemisen vuoksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yritysyhteistyötä ja moniammatillista työotetta. Heikkokuntoiset asiakkaat tarvitsevat palvelua, jonka avulla heidän valmiutensa opiskelu- tai työelämää varten voisi vahvistua.
Opinnäytetyöni tarkoitus on kuvata valmennusjakson kehittämishanketta, joka alkoi tammikuussa 2014. Kehittämishankkeen tarkoituksena on ollut tuottaa valmennusjaksosta malli, joka voitaisiin toteuttaa ilman ostopalveluita. Näin palvelun tarjonta Nuorten työhönohjauksen asiakasnuorille voitaisiin jatkossakin turvata. Lisäksi tarkoituksena on ollut tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa siitä millaista hyötyä asiakkaat ovat valmennusjakson kautta saaneet ja millainen työväline se on ollut työkuraattoreille. Tässä opinnäytetyössäni olen kuvannut valmennusjakson kehittämisprosessia, jota Nuorten työhönohjauksessa on tehty edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Olen myös kuvannut Nuorten työhönohjauksen asiakkaiden sekä työkuraattorien kokemuksia valmennusjaksosta sekä työkuraattorien näkemyksiä kehittämisprosessista.
Opinnäytetyöni toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä on ollut tutkimuksellinen kehittäminen. Olen kerännyt tämän opinnäytetyön aineistoa tammikuusta 2014 toukokuuhun 2015 asti. Aineisto on koostunut Nuorten työhönohjauksen tilastoista, kehittämispäiväkirjasta, viidelle asiakkaalle pidetyistä kehittämistilaisuuksista, valmennusjakson kirjallisista palautteista vuosilta 2012-2014 sekä työkuraattorien fokusryhmähaastattelusta. Kehittämistilaisuuksien aineisto on kerätty suullisesti, jonka olen teemoittanut sekä analysoinut. Kirjalliset palautteet on kerätty puolistrukturoidulla lomakkeella, jossa on sekä avoimia että vastausvaihtoehtoja sisältäviä kysymyksiä. Palautelomakkeita oli 59 kpl ja vastauksia saatiin 66,3% valmennusjaksolle osallistuneilta asiakkailta. Olen koostanut vastaukset yhteen ja teemoittanut sekä analysoinut ne. Fokusryhmähaastatteluun osallistui neljä työkuraattoria. Litteroidun aineiston olen analysoinut laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan nuoret ovat kokeneet hyötyneensä valmennusjaksosta. Hyöty on ilmennyt arjenhallinnan vahvistumisena sekä tulevaisuuden suunnitelmien selkiytymisenä. Työkuraattorit ovat kokeneet valmennusjakson hyödyllisenä työvälineenä ja voimaannuttavana palveluna. Työkuraattorit olivat kokeneet kehittämisprosessin raskaana johdon epäselvän päätöksenteon ja informoinnin vuoksi. He olivat tyytyväisiä oman tiimin panokseen kehittämisprosessin aikana.
Valmennusjaksolle on erilaisella toteutustavalla tulevaisuudessakin tarvetta, mutta asiakkaiden palvelutarve tulisi ensin kartoittaa tarkemmin asiakaskunnan laajenemisen vuoksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yritysyhteistyötä ja moniammatillista työotetta. Heikkokuntoiset asiakkaat tarvitsevat palvelua, jonka avulla heidän valmiutensa opiskelu- tai työelämää varten voisi vahvistua.