Rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden ongelmat
Antila, Kalle (2015)
Antila, Kalle
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111116233
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111116233
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia millaisia ongelmia rakennusalan käännetyn arvon-lisäverovelvollisuuden käyttöönotto ja soveltaminen on aiheuttanut sekä selvittää löytyykö ongelmien selvittämiseen selkeitä ohjeita Verohallinnolta tai oikeuden ennakkotapauksia. Tavoitteena on myös selvittää, onko rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönotto tuottanut haluttuja tuloksia harmaan talouden torjunnassa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tut-kimus on kirjoituspöytätutkimus. Kirjoituspöytätutkimuksen tavoin aineisto koostuu pääosin valmiista aineistosta, kuten vero-oikeudellisesta kirjallisuudesta, Verohallinnon ohjeista, laki-teksteistä sekä aiheeseen liittyvistä oikeustapauksista. Tämän lisäksi opinnäytetyötä varten on myös haastateltu kirjanpitäjää ja Verohallinnon työntekijää.
Teoriaosuudessa käydään läpi rakennusala ja sen ongelmat Suomessa sekä rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden pääpiirteet. Empiriaosuudessa käydään läpi raken-nusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden tulkintaongelmat.
Tutkimuksessa saatiin selville, että rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden so-veltaminen ei nykyään aiheuta ongelmia yhtä paljon kuin aluksi, mutta Verohallinto joutuu kuitenkin antamaan paljon ohjausta rakennusalan käännettyyn arvonlisäverovelvollisuuteen liittyen. Tutkimuksesta selviää myös, että rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuu-den käyttöönoton voidaan todeta tuottaneen haluttuja tuloksia harmaan talouden torjunnassa omalta osaltaan. Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden lisäksi on rakennusalan harmaan talouden torjumiseksi otettu käyttöön muun muassa veronumero ja veronumerorekisteri, ra-kentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus sekä muutokset tilaajavastuulakiin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tut-kimus on kirjoituspöytätutkimus. Kirjoituspöytätutkimuksen tavoin aineisto koostuu pääosin valmiista aineistosta, kuten vero-oikeudellisesta kirjallisuudesta, Verohallinnon ohjeista, laki-teksteistä sekä aiheeseen liittyvistä oikeustapauksista. Tämän lisäksi opinnäytetyötä varten on myös haastateltu kirjanpitäjää ja Verohallinnon työntekijää.
Teoriaosuudessa käydään läpi rakennusala ja sen ongelmat Suomessa sekä rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden pääpiirteet. Empiriaosuudessa käydään läpi raken-nusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden tulkintaongelmat.
Tutkimuksessa saatiin selville, että rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden so-veltaminen ei nykyään aiheuta ongelmia yhtä paljon kuin aluksi, mutta Verohallinto joutuu kuitenkin antamaan paljon ohjausta rakennusalan käännettyyn arvonlisäverovelvollisuuteen liittyen. Tutkimuksesta selviää myös, että rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuu-den käyttöönoton voidaan todeta tuottaneen haluttuja tuloksia harmaan talouden torjunnassa omalta osaltaan. Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden lisäksi on rakennusalan harmaan talouden torjumiseksi otettu käyttöön muun muassa veronumero ja veronumerorekisteri, ra-kentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus sekä muutokset tilaajavastuulakiin.