Liike- ja ammattitoiminnan arvonlisäverovelvollisuus ja harmaa talous
Nissi, Salla (2015)
Nissi, Salla
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110916093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110916093
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda teoriapohjainen katsaus siitä, miten harmaa talous arvonlisäverotuksen piirissä ilmenee ja millaisilla keinoilla sitä on Suomessa lähdetty estämään. Harmaa talous luo arvonlisäverovajetta, jonka muodostavat virheelliset ja tahalliset ilmoituspuutteet sekä seuraavalle verovuodelle siirtyvät verojäämät eli verosaatavat.
Tutkimus suoritettiin teorialähtöisesti ja työn teorian perustana käytettiin pääasiallisesti tutkimuksia ja julkaisuja Verohallinnolta, Euroopan komissiolta ja Työ- ja elinkeinoministeriöltä, sekä Pirita Sirpoman ja Eija Tannilan Arvonlisäverotus – käytännönläheisesti -kirjaa. Lainopillinen teoria pohjautuu arvonlisäverolakiin, kirjanpitolakiin, rikoslakiin, tuloverolakiin ja verotililakiin. Korkeimman oikeuden tapauksia käytettiin demonstroitaessa harmaan talouden rikosoikeudellisia seuraamuksia. Työn esimerkkitilanteet kuvitteellisen Kioski Oy:n toimista soveltavat esitettyjä teorioita käytäntöön.
Harmaan talouden keskeisiä vastatoimia Suomessa ovat uudet lait ja erilaiset paljastus- ja valvontatoimet, kuten esimerkiksi laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa, Verohallinnon uusi verkkolomake vilppivihjeille ja verotarkastukset. Myös tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottoa ja käteisen rahan käytön rajoittamista tutkitaan mahdollisina keinoina harmaan talouden estämiseksi.
Arvonlisäverotuksen osalta konkreettisia tulevia harmaan talouden estotoimia on julkaistu niukasti. Suomessa on vuodesta 2012 noudatettu Kataisen hallituksen luomaa harmaan talouden torjuntaohjelmaa, joka päättyy vuonna 2015. Nykyinen Sipilän hallitus ei vielä työn tekovaiheessa ollut ilmoittanut uuden ohjelman laatimisesta, mutta on kirjannut hallitusohjelmaan tavoitteeksi kansainvälisen harmaan talouden estämisen. Verohallinto on vuonna 2015 aloittanut majoitus- ja ravintola-alalle kohdennetut verotarkastukset jotka jatkuvat keväälle 2016, jolloin se antaa verotarkastusten pohjalta loppuraportin.
Tutkimus suoritettiin teorialähtöisesti ja työn teorian perustana käytettiin pääasiallisesti tutkimuksia ja julkaisuja Verohallinnolta, Euroopan komissiolta ja Työ- ja elinkeinoministeriöltä, sekä Pirita Sirpoman ja Eija Tannilan Arvonlisäverotus – käytännönläheisesti -kirjaa. Lainopillinen teoria pohjautuu arvonlisäverolakiin, kirjanpitolakiin, rikoslakiin, tuloverolakiin ja verotililakiin. Korkeimman oikeuden tapauksia käytettiin demonstroitaessa harmaan talouden rikosoikeudellisia seuraamuksia. Työn esimerkkitilanteet kuvitteellisen Kioski Oy:n toimista soveltavat esitettyjä teorioita käytäntöön.
Harmaan talouden keskeisiä vastatoimia Suomessa ovat uudet lait ja erilaiset paljastus- ja valvontatoimet, kuten esimerkiksi laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa, Verohallinnon uusi verkkolomake vilppivihjeille ja verotarkastukset. Myös tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottoa ja käteisen rahan käytön rajoittamista tutkitaan mahdollisina keinoina harmaan talouden estämiseksi.
Arvonlisäverotuksen osalta konkreettisia tulevia harmaan talouden estotoimia on julkaistu niukasti. Suomessa on vuodesta 2012 noudatettu Kataisen hallituksen luomaa harmaan talouden torjuntaohjelmaa, joka päättyy vuonna 2015. Nykyinen Sipilän hallitus ei vielä työn tekovaiheessa ollut ilmoittanut uuden ohjelman laatimisesta, mutta on kirjannut hallitusohjelmaan tavoitteeksi kansainvälisen harmaan talouden estämisen. Verohallinto on vuonna 2015 aloittanut majoitus- ja ravintola-alalle kohdennetut verotarkastukset jotka jatkuvat keväälle 2016, jolloin se antaa verotarkastusten pohjalta loppuraportin.