Kokemuksista voimaa-hanke. Vanhemmat kehittämässä koulukodin toimintaa
Kohtamäki, Sari (2015)
Kohtamäki, Sari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110415945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110415945
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kertoa KOKEMUKSISTA VOIMAA-hankkeen sisällöstä, jossa entisten koulukotinuorten vanhemmat kokoontuivat puolen vuoden ajan ryhmänä kerran kuukaudessa keskustelemaan ja kehittämään koulukodin toimintaa. Hankkeeseen kutsuttiin mukaan vanhempia, joiden lapsi oli ollut yli kaksi vuotta sitten sijoitettuna Vuorelan koulukotiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös tutkia hankkeeseen osallistuneiden vanhempien kokemusta kokemusasiantuntijuudesta, osallisuudesta, kuulluksi tulemisesta ja kehittämistyöstä.
Kyseistä aihetta on tutkittu vähän. Useimmiten lastensuojelussa korostetaan lapsen asemaa, mikä tietenkin on asiaankuuluvaa, koska onhan kyseessä suojella lasta. Mutta erittäin tärkeää on saada myös vanhemmat näkyväksi ja saada heidän ääni kuuluviin kehittävässä hengessä. Vanhemmilla on arvokasta tietotaitoa, kokemusta ja näkemystä lapsensa koulukotiajasta. Aihe on myös tärkeä ja ajankohtainen siitä syystä, että kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen on valtion koulukotien strateginen valinta. Tavoitteena oli, että entisten koulukotinuorten vanhempien osallisuuden tunne lisääntyisi ja he tulisivat kuulluiksi, ja heille tulisi kokemus että heidän osallistumisellaan hankkeeseen on aitoa merkitystä ajatellen koulukotipalvelujen kehittymistä.
Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen ja käytän siinä toimintatutkimuksellista otetta. Kokemusasiantuntijaryhmä kokoontui yhteensä 5 kertaa, ja tätä prosessia olen kuvannut opinnäytetyössäni. Ryhmäkeskusteluissa käytin menetelmänä osallistuvaa havainnointia käyttäen apuna havainnointilomaketta. Hankkeen loppuvaiheessa vanhemmat osallistuivat kyselyyn, jonka vapaamuotoisia vastauksia olen hyödyntänyt tutkimustuloksissa laajasti. Tutkimusaineiston olen analysoinut aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Vanhemmat kokivat osallistumisensa merkitykselliseksi niin oman henkilökohtaisen kuin ryhmän yhteisen prosessin kannalta. Vanhemmat kokivat tulleensa kuulluksi. Oli vapauttavaa ja voimaannuttavaa keskustella kipeistäkin asioista samankaltaisen kokemusmaailman omaavien ihmisten kanssa. Samalla toivottiin, että heidän panoksellaan ja kehittymisehdotuksillaan olisi merkitystä ajatellen koulukotipalvelujen kehittymistä. Kokemusasiantuntijuus koettiin toimivana konseptina. Hankkeen ryhmäkeskustelujen pohjalta päädyttiin laatimaan kirjelmä, joka toimitettiin eduskuntaan oikeusasiamiehelle.
Kyseistä aihetta on tutkittu vähän. Useimmiten lastensuojelussa korostetaan lapsen asemaa, mikä tietenkin on asiaankuuluvaa, koska onhan kyseessä suojella lasta. Mutta erittäin tärkeää on saada myös vanhemmat näkyväksi ja saada heidän ääni kuuluviin kehittävässä hengessä. Vanhemmilla on arvokasta tietotaitoa, kokemusta ja näkemystä lapsensa koulukotiajasta. Aihe on myös tärkeä ja ajankohtainen siitä syystä, että kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen on valtion koulukotien strateginen valinta. Tavoitteena oli, että entisten koulukotinuorten vanhempien osallisuuden tunne lisääntyisi ja he tulisivat kuulluiksi, ja heille tulisi kokemus että heidän osallistumisellaan hankkeeseen on aitoa merkitystä ajatellen koulukotipalvelujen kehittymistä.
Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen ja käytän siinä toimintatutkimuksellista otetta. Kokemusasiantuntijaryhmä kokoontui yhteensä 5 kertaa, ja tätä prosessia olen kuvannut opinnäytetyössäni. Ryhmäkeskusteluissa käytin menetelmänä osallistuvaa havainnointia käyttäen apuna havainnointilomaketta. Hankkeen loppuvaiheessa vanhemmat osallistuivat kyselyyn, jonka vapaamuotoisia vastauksia olen hyödyntänyt tutkimustuloksissa laajasti. Tutkimusaineiston olen analysoinut aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Vanhemmat kokivat osallistumisensa merkitykselliseksi niin oman henkilökohtaisen kuin ryhmän yhteisen prosessin kannalta. Vanhemmat kokivat tulleensa kuulluksi. Oli vapauttavaa ja voimaannuttavaa keskustella kipeistäkin asioista samankaltaisen kokemusmaailman omaavien ihmisten kanssa. Samalla toivottiin, että heidän panoksellaan ja kehittymisehdotuksillaan olisi merkitystä ajatellen koulukotipalvelujen kehittymistä. Kokemusasiantuntijuus koettiin toimivana konseptina. Hankkeen ryhmäkeskustelujen pohjalta päädyttiin laatimaan kirjelmä, joka toimitettiin eduskuntaan oikeusasiamiehelle.