The impact of the re-deployment and reemployment process on corporate image : a case study of ISS Palvelut Oy in 2013
Sandqvist, Taija (2015)
Sandqvist, Taija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110415917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110415917
Tiivistelmä
Maailmalla vallitseva huono taloudellinen tilanne vaikuttaa yritysten toimintaan. Yritykset joutuvat tehostamaan toimintaansa, joka voi ajoittain johtaa muun muassa toimitilojen sulkemiseen ja palveluiden jatkuvaan kilpailuttamiseen parhaan hinnan ja laadun varmistamiseksi. Mahdolliset yritysten uudelleenjärjestelyt ja toiminnan tehostaminen vaikuttavat myös isojen palveluntarjoajien kuten ISS:n toimintaan. Asiakkaan tarpeiden muuttuessa on ISS velvollinen tarjoamaan irtisanotuille työntekijöilleen työtä täyttääkseen Suomen laissa määritellyn uudelleensijoittamis- ja takaisinottovelvollisuutensa.
Tämä opinnäytetyö keskittyy tarkastelemaan esimerkkiyrityksenä käytetyn ISS:n kahta erilaista uudelleensijoittelu- ja takaisinottomallia, jotka ovat olleet käytössä Suomessa vuosina 2009 – 2013; vanha ja uusi tehostettu malli. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia kumpi malleista on toimivampi ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tähän tulokseen. Työn toinen tavoite on tutkia, kuinka tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanotut henkilöt molemmissa vertailuryhmissä ovat kokeneet silloin käytössä olleen uudelleensijoittelu- ja takaisinottoprosessin ja millainen mielikuva näillä henkilöillä on ISS:stä nyt.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu uudelleensijoittelu- ja takaisinottovelvollisuuden määrittelystä Suomen lain silmin, sekä määrittelee yritysmielikuvan merkityksen, joka tässä opinnäytetyössä pohjautuu henkilöstön näkökulmaan. Opinnäytetyö määrittelee myös yritysten nykyisen henkilöstön sitouttamisen tärkeyden.
Tutkimuksen tulokset pohjautuvat online teema kyselyyn, joka lähetettiin osalle ISS:n henkilöstöä, joka oli irtisanottu tuotannollis-taloudellisista syistä, mutta myöhemmin uudelleentyöllistynyt ISS:lle. Molempien vertailuryhmien vastausten pohjalta voidaan todeta, että uusi tehostettu uudelleensijoittelu- ja takaisinottoprosessi on toimivampi. Suurimpana vaikuttajana tulokseen nousi esiin työnhakijan ja työnantajan välinen parantunut vuorovaikutus. ISS:n rekrytointi koetaan helposti lähestyttäväksi ja ISS:llä tehdään aktiivisesti töitä, jotta irtisanotuille työntekijöille löytyisi uusi mieluisa työkohde.
Tämä opinnäytetyö keskittyy tarkastelemaan esimerkkiyrityksenä käytetyn ISS:n kahta erilaista uudelleensijoittelu- ja takaisinottomallia, jotka ovat olleet käytössä Suomessa vuosina 2009 – 2013; vanha ja uusi tehostettu malli. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia kumpi malleista on toimivampi ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tähän tulokseen. Työn toinen tavoite on tutkia, kuinka tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanotut henkilöt molemmissa vertailuryhmissä ovat kokeneet silloin käytössä olleen uudelleensijoittelu- ja takaisinottoprosessin ja millainen mielikuva näillä henkilöillä on ISS:stä nyt.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu uudelleensijoittelu- ja takaisinottovelvollisuuden määrittelystä Suomen lain silmin, sekä määrittelee yritysmielikuvan merkityksen, joka tässä opinnäytetyössä pohjautuu henkilöstön näkökulmaan. Opinnäytetyö määrittelee myös yritysten nykyisen henkilöstön sitouttamisen tärkeyden.
Tutkimuksen tulokset pohjautuvat online teema kyselyyn, joka lähetettiin osalle ISS:n henkilöstöä, joka oli irtisanottu tuotannollis-taloudellisista syistä, mutta myöhemmin uudelleentyöllistynyt ISS:lle. Molempien vertailuryhmien vastausten pohjalta voidaan todeta, että uusi tehostettu uudelleensijoittelu- ja takaisinottoprosessi on toimivampi. Suurimpana vaikuttajana tulokseen nousi esiin työnhakijan ja työnantajan välinen parantunut vuorovaikutus. ISS:n rekrytointi koetaan helposti lähestyttäväksi ja ISS:llä tehdään aktiivisesti töitä, jotta irtisanotuille työntekijöille löytyisi uusi mieluisa työkohde.