Rentoutumisen vaikutuksia uneen ja koettuun elämänlaatuun masentuneella henkilöllä.
Pihlajaharju, Hanna; Cajan, Saara; Lehtinen, Annu (2015)
Pihlajaharju, Hanna
Cajan, Saara
Lehtinen, Annu
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110315886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110315886
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on kerätä tietoa rentoutumisesta, unesta ja masennuksesta sekä selvittää rentoutumisen vaikutuksia uneen ja koettuun elämänlaatuun masentuneella henkilöllä. Opinnäytetyön tarkoitus meille tekijöille on syventää tietämystä rentoutumisen vaikutuksista masentuneella henkilöllä, hankkia kokemusta tulevaa työelämää varten sekä verkostoitua tekijöitä kiinnostavalle fysioterapian osa-alueelle. Opinnäytetyön tarkoitus toimeksiantajalle ja fysioterapia-alalle on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää masentuneen henkilön fysioterapiassa. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian klinikka. Opinnäytetyössä vastataan kysymyksiin, millaisia vaikutuksia hengitysrentoutusharjoituksella on masentuneen henkilön uneen sekä millaisia vaikutuksia rentoutumisella on masentuneen henkilön koettuun elämänlaatuun.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena viiden viikon rentoutuskurssina keväällä 2015. Tutkimuksessa haettiin vastauksia tutkimusongelmiin määrällisin menetelmin. Mittareina aineiston kokoamisessa toimivat Firstbeat-mittari sekä Sintosen 15D-elämänlaatukysely. Firstbeat-mittarilla mitattiin stressireaktioiden osuutta sekä palautumista unen aikana ja Sintosen 15D-elämänlaatukyselyllä koettua elämänlaatua. Firstbeat-mittaus suoritettiin hengitysrentoutusharjoitusta edeltävänä ja jälkeisenä yönä rentoutuskurssin toisella ja viimeisellä viikolla. Elämänlaatukysely toteutettiin rentoutuskurssin ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla. Tutkimus on tapaustutkimus ja tutkimuksen kohteena on yksi masentunut henkilö. Tutkimusaineisto analysoitiin Firstbeat-mittarin tulosten osalta Microsoft Word-taulukoiden avulla. Sintosen 15D-elämänlaatukyselyn tulokset on analysoitu Sintosen kehittelemän valmiin Excel-pohjan, arvotusalgoritmin, avulla.
Mittaustulosten perusteella rentoutumisella on positiivisia vaikutuksia stressireaktioiden osuuteen sekä palautumiseen unen aikana ja koettuun elämänlaatuun masentuneella henkilöllä. Tutkimushenkilön stressireaktioiden ja palautumisen osuus sekä palautumisen laatu paranivat hengitysrentoutusharjoituksen jälkeisenä yönä verrattuna edeltävään yöhön. Elämänlaatukyselyn mukaan tutkimushenkilön näkö, kuulo, nukkuminen, puhuminen, henkinen toiminta, vaivat ja oireet, ahdistuneisuus ja sukupuolielämä paranivat tai helpottivat rentoutuskurssin aikana. Tutkimuksessa saatuja tuloksia ei voi yleistää kaikilla masentuneilla, mutta tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa masentuneiden fysioterapiaa. Tutkimuksen tulokset houkuttelevat myös suorittamaan erilaisia jatkotutkimuksia.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena viiden viikon rentoutuskurssina keväällä 2015. Tutkimuksessa haettiin vastauksia tutkimusongelmiin määrällisin menetelmin. Mittareina aineiston kokoamisessa toimivat Firstbeat-mittari sekä Sintosen 15D-elämänlaatukysely. Firstbeat-mittarilla mitattiin stressireaktioiden osuutta sekä palautumista unen aikana ja Sintosen 15D-elämänlaatukyselyllä koettua elämänlaatua. Firstbeat-mittaus suoritettiin hengitysrentoutusharjoitusta edeltävänä ja jälkeisenä yönä rentoutuskurssin toisella ja viimeisellä viikolla. Elämänlaatukysely toteutettiin rentoutuskurssin ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla. Tutkimus on tapaustutkimus ja tutkimuksen kohteena on yksi masentunut henkilö. Tutkimusaineisto analysoitiin Firstbeat-mittarin tulosten osalta Microsoft Word-taulukoiden avulla. Sintosen 15D-elämänlaatukyselyn tulokset on analysoitu Sintosen kehittelemän valmiin Excel-pohjan, arvotusalgoritmin, avulla.
Mittaustulosten perusteella rentoutumisella on positiivisia vaikutuksia stressireaktioiden osuuteen sekä palautumiseen unen aikana ja koettuun elämänlaatuun masentuneella henkilöllä. Tutkimushenkilön stressireaktioiden ja palautumisen osuus sekä palautumisen laatu paranivat hengitysrentoutusharjoituksen jälkeisenä yönä verrattuna edeltävään yöhön. Elämänlaatukyselyn mukaan tutkimushenkilön näkö, kuulo, nukkuminen, puhuminen, henkinen toiminta, vaivat ja oireet, ahdistuneisuus ja sukupuolielämä paranivat tai helpottivat rentoutuskurssin aikana. Tutkimuksessa saatuja tuloksia ei voi yleistää kaikilla masentuneilla, mutta tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa masentuneiden fysioterapiaa. Tutkimuksen tulokset houkuttelevat myös suorittamaan erilaisia jatkotutkimuksia.