Kävelyharjoittelua aivoverenkiertohäiriön jälkeen : Aivoverenkiertohäiriö-kuntoutujien ja fysioterapeuttien kokemuksia Lokomat-terapiasta Kitinkannus-kuntoutuslaitoksessa
Pirilä, Salla; Kiiskilä, Henna (2015)
Pirilä, Salla
Kiiskilä, Henna
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102215611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102215611
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli kerätä kokemusperäistä tietoa Lokomat-terapiasta aivoverenkiertohäiriö-kuntoutujilta ja heitä kuntouttavilta fysioterapeuteilta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli, että Kitinkannus-kuntoutuslaitos ja koko fysioterapian ala voivat hyödyntää tutkimuksemme tuloksia kehittäessään toimintaansa. Lisäksi tarkoituksenamme oli, että voimme itse hyödyntää tutkimuksemme tuloksia tulevassa ammatissamme työskennellessämme aivoverenkiertohäiriö-kuntoutujien parissa. Opinnäytetyömme tutkimusongelmat olivat: ”Millaisia kokemuksia aivoverenkiertohäiriö-kuntoutujilla on Lokomat-terapiasta?” ja ”Millaisia kokemuksia aivoverenkiertohäiriö-kuntoutujia kuntouttavilla fysioterapeuteilla on Lokomat-terapiasta?”
Työmme toimeksiantajana toimi Kitinkannus-kuntoutuslaitos. Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja keräsimme aineistoa puolistrukturoiduilla haastattelulomakkeilla. Haastattelimme kuutta Kitinkannuksessa kävelyä Lokomat-robotilla harjoitellutta aivoverenkiertohäiriö-kuntoutujaa sekä viittä heitä kuntouttavaa fysioterapeuttia. Valitsimme tutkimukseemme induktiivisen eli aineistolähtöisen lähestymistavan. Teoreettisen mallin pohjana käytimme kansainvälistä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitusta (ICF). Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys koostuu painetusta ja sähköisestä kirjallisuudesta sekä tutkimuksista.
Tutkimustulostemme mukaan sekä kuntoutujat että fysioterapeutit kokevat Lokomat-terapian tehokkaana kävelyn harjoittelun menetelmänä. Fysioterapeuttien mielestä Lokomat-terapia on potilasturvallinen terapiamenetelmä. Terapian toteutukseen liittyy kuitenkin sekä psyykkisiä että fyysisiä haasteita. Kuntoutujien mukaan Lokomat-terapia koetaan mielekkäänä eikä yksikään vastanneista ole kokenut kipua terapian aikana. Vastauksista kävi myös ilmi kuntoutuksen aloituksen merkitys. Tutkimustulostemme perusteella Lokomat-terapia on hyödyllinen osa kuntoutusta tavanomaisen fysioterapian rinnalla. Tulosten myötä suosittelemme Lokomat-terapiaa hyödynnettäväksi, tavanomaisen fysioterapian rinnalla, aivoverenkiertohäiriö-kuntoutujien kävelyn harjoittelussa.
Työmme toimeksiantajana toimi Kitinkannus-kuntoutuslaitos. Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja keräsimme aineistoa puolistrukturoiduilla haastattelulomakkeilla. Haastattelimme kuutta Kitinkannuksessa kävelyä Lokomat-robotilla harjoitellutta aivoverenkiertohäiriö-kuntoutujaa sekä viittä heitä kuntouttavaa fysioterapeuttia. Valitsimme tutkimukseemme induktiivisen eli aineistolähtöisen lähestymistavan. Teoreettisen mallin pohjana käytimme kansainvälistä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitusta (ICF). Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys koostuu painetusta ja sähköisestä kirjallisuudesta sekä tutkimuksista.
Tutkimustulostemme mukaan sekä kuntoutujat että fysioterapeutit kokevat Lokomat-terapian tehokkaana kävelyn harjoittelun menetelmänä. Fysioterapeuttien mielestä Lokomat-terapia on potilasturvallinen terapiamenetelmä. Terapian toteutukseen liittyy kuitenkin sekä psyykkisiä että fyysisiä haasteita. Kuntoutujien mukaan Lokomat-terapia koetaan mielekkäänä eikä yksikään vastanneista ole kokenut kipua terapian aikana. Vastauksista kävi myös ilmi kuntoutuksen aloituksen merkitys. Tutkimustulostemme perusteella Lokomat-terapia on hyödyllinen osa kuntoutusta tavanomaisen fysioterapian rinnalla. Tulosten myötä suosittelemme Lokomat-terapiaa hyödynnettäväksi, tavanomaisen fysioterapian rinnalla, aivoverenkiertohäiriö-kuntoutujien kävelyn harjoittelussa.