Työterveyshuollon kehittämisalueiden tunnistaminen Helsingin pelastus- ja hoitohenkilöstön palveluiden osalta
Lappalainen, Sami (2015)
Lappalainen, Sami
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102015542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102015542
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tunnistaa työterveyshuollon kehittämisalueita Helsingin pelastuslaitoksella operatiivisessa toiminnassa työskentelevien pelastus- ja hoitohenkilöstön palveluiden osalta. Lisäksi tarkoituksena oli löytää tutkimus-joukon vastausten perusteella uusia menetelmiä työterveyspalveluiden vaikuttavampaan tuottamiseen tulevaisuudessa.
Tutkimusmenetelmä oli laadullinen tapaustutkimus, ja aineisto kerättiin sähköpostilla toteutettuna kyselytutkimuksena Digium-ohjelmalla. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan 360 - asteinen asiantuntijuus ja asiakokonaisuus aiheen ympäriltä. Kysely lähetettiin 22 henkilölle, jotka muodostivat anonyymin tutkimusjoukon. Asiakasnäkökulmaa edusti pelastuslaitoksen henkilöstö työntekijästä johtoon. Asiantuntijavastaajia edustivat työterveyshuollon ja henkilöstöjohtamisen asiantuntijat Helsingin kaupungin työterveyshuollosta, kaupunginkansliasta ja työterveyslaitokselta. Kokonaisvastausprosentiksi muodostui 50. Kyselystä muistutettiin vastaajia 3 kertaa. Asiakasnäkökulman vastausprosentti oli 83 ja asiantuntijavastaajien vain 27.
Kehitysehdotuksina esille nousi työkyvyn alenemisen ennaltaehkäisevinä toimina kuntoutuksen parempi koordinointi sitä tarvitseville, työterveyden vaikuttavuuden parantaminen nopeampana diagnostiikkana ja erikoislääkärien palveluiden nopeampana saatavuutena. Vian, vamman tai sairauden hoitoketjua tulisi nopeuttaa. Työterveyshuollon tulisi tunnistaa paremmin operatiivisen henkilöstön työnkuvaa, työympäristöä ja työolosuhteita.
Tulosten perusteella pitää parantaa työterveyshuollon ja pelastuslaitoksen yhteistyötä ja pyrkimyksenä on tuottaa vaikuttavampaa työterveyshuoltoa operatiiviselle henkilöstölle. Vaikka työkyvystä huolehtiminen läpi pidentyneen työuran on pääosin työntekijän vastuulla, tulee työkykyä tukea, koordinoida ja parantaa suunnitelmallisella toiminnalla työnantajan ja palveluntuottajan yhteistyönä.
Tutkimusmenetelmä oli laadullinen tapaustutkimus, ja aineisto kerättiin sähköpostilla toteutettuna kyselytutkimuksena Digium-ohjelmalla. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan 360 - asteinen asiantuntijuus ja asiakokonaisuus aiheen ympäriltä. Kysely lähetettiin 22 henkilölle, jotka muodostivat anonyymin tutkimusjoukon. Asiakasnäkökulmaa edusti pelastuslaitoksen henkilöstö työntekijästä johtoon. Asiantuntijavastaajia edustivat työterveyshuollon ja henkilöstöjohtamisen asiantuntijat Helsingin kaupungin työterveyshuollosta, kaupunginkansliasta ja työterveyslaitokselta. Kokonaisvastausprosentiksi muodostui 50. Kyselystä muistutettiin vastaajia 3 kertaa. Asiakasnäkökulman vastausprosentti oli 83 ja asiantuntijavastaajien vain 27.
Kehitysehdotuksina esille nousi työkyvyn alenemisen ennaltaehkäisevinä toimina kuntoutuksen parempi koordinointi sitä tarvitseville, työterveyden vaikuttavuuden parantaminen nopeampana diagnostiikkana ja erikoislääkärien palveluiden nopeampana saatavuutena. Vian, vamman tai sairauden hoitoketjua tulisi nopeuttaa. Työterveyshuollon tulisi tunnistaa paremmin operatiivisen henkilöstön työnkuvaa, työympäristöä ja työolosuhteita.
Tulosten perusteella pitää parantaa työterveyshuollon ja pelastuslaitoksen yhteistyötä ja pyrkimyksenä on tuottaa vaikuttavampaa työterveyshuoltoa operatiiviselle henkilöstölle. Vaikka työkyvystä huolehtiminen läpi pidentyneen työuran on pääosin työntekijän vastuulla, tulee työkykyä tukea, koordinoida ja parantaa suunnitelmallisella toiminnalla työnantajan ja palveluntuottajan yhteistyönä.