Terveyttä ravinnosta ja liikunnasta alakoulun kolmasluokkalaisille
Perkkiö, Tarja; Budko, Yuliya (2015)
Perkkiö, Tarja
Budko, Yuliya
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101515433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101515433
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Perkkiö, Tarja & Budko, Yuliya
Terveyttä ravinnosta ja liikunnasta alakoulun kolmasluokkalaisille. Helsinki, syksy 2015, 83 sivua, 9 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Toiminnallisessa opinnäytetyössämme oppilaille oli tarkoitus kertoa perusteet terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta toiminnallisen tuokion avulla. Lisäksi opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää kolmasluokkalaisten lasten ruokailutottumuksia sekä käsityksiä ravinnon ja liikunnan merkityksestä terveydelle. Kohderyhmänä olivat Kuopion maalaiskoulun alakoulun kolmannen luokan oppilaat. Ravitsemus- ja liikuntaopetustuokio toteutettiin helmikuussa 2015 yhden koulupäivän aikana. Tuokion tavoitteena oli kertoa ravitsemussuositukset ateriarytmin, ruokakolmion ja lautasmallin avulla sekä lasten liikuntasuositukset. Lisäksi tuokion tavoitteena oli motivoida ja kannustaa lapsia terveellisiin ruokavalintoihin ja riittävään liikuntaan. Tuokiosta kerättiin palaute oppilailta ja opettajalta.
Toiminnallisen opinnäytetyömme tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin oppilailta kyselylomakkeilla kahtena päivänä. Tulosten analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyössä saatiin selville, että lapsilla oli hyvät perustiedot terveellisestä ravitsemuksesta ja pääosa oppilaista piti omia ruokailutottumuksiaan terveellisinä. Pääosin lapsilla oli oikeita käsityksiä myös siitä mitä ruoka-aineita ja tuotteita kuuluu terveelliseen ja epäterveelliseen ravitsemukseen. Tulosten perusteella kolmasluokkalaisista enemmistö söi kotiruokaa mieluummin kuin kouluruokaa. Välipaloiksi he valitsivat pääosin terveyttä edistäviä ruoka-aineita. Tulosten mukaan oppilaat liikkuivat välitunneilla sekä vapaa-ajalla pääosin riittävän aktiivisesti ja suuri osa heistä liikkui fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaisesti.
Tutkimuksen mukaan oppilaat näyttivät tietävän hyvin terveyttä edistävän ravitsemuksen ja liikunnan terveysvaikutukset. Oppilaiden ravitsemus- että liikuntatottumuksista nähtiin, että muutama oppilas saattoi kuulua riskiryhmään epäterveellisen ruoan ja riittämättömän liikunnan osalta.
Tuokiosta saadun palautteen perusteella oppilaat olivat tyytyväisiä maistamiinsa tai syömiinsä terveellisiin välipaloihin. Oppilaista useimmat olivat tyytyväisiä oppimiseen sokeria sisältävistä elintarvikkeista ja terveyttä edistävästä ruokavaliosta. Tuokion liikunnallisesta osiosta enemmistö oppilaista oppi että lapsen tulisi liikkua kaksi tuntia päivässä.
Asiasanat: lapset, terveyden edistäminen, ravitsemus, terveys, liikunta.
Perkkiö, Tarja & Budko, Yuliya
Terveyttä ravinnosta ja liikunnasta alakoulun kolmasluokkalaisille. Helsinki, syksy 2015, 83 sivua, 9 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Toiminnallisessa opinnäytetyössämme oppilaille oli tarkoitus kertoa perusteet terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta toiminnallisen tuokion avulla. Lisäksi opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää kolmasluokkalaisten lasten ruokailutottumuksia sekä käsityksiä ravinnon ja liikunnan merkityksestä terveydelle. Kohderyhmänä olivat Kuopion maalaiskoulun alakoulun kolmannen luokan oppilaat. Ravitsemus- ja liikuntaopetustuokio toteutettiin helmikuussa 2015 yhden koulupäivän aikana. Tuokion tavoitteena oli kertoa ravitsemussuositukset ateriarytmin, ruokakolmion ja lautasmallin avulla sekä lasten liikuntasuositukset. Lisäksi tuokion tavoitteena oli motivoida ja kannustaa lapsia terveellisiin ruokavalintoihin ja riittävään liikuntaan. Tuokiosta kerättiin palaute oppilailta ja opettajalta.
Toiminnallisen opinnäytetyömme tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin oppilailta kyselylomakkeilla kahtena päivänä. Tulosten analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyössä saatiin selville, että lapsilla oli hyvät perustiedot terveellisestä ravitsemuksesta ja pääosa oppilaista piti omia ruokailutottumuksiaan terveellisinä. Pääosin lapsilla oli oikeita käsityksiä myös siitä mitä ruoka-aineita ja tuotteita kuuluu terveelliseen ja epäterveelliseen ravitsemukseen. Tulosten perusteella kolmasluokkalaisista enemmistö söi kotiruokaa mieluummin kuin kouluruokaa. Välipaloiksi he valitsivat pääosin terveyttä edistäviä ruoka-aineita. Tulosten mukaan oppilaat liikkuivat välitunneilla sekä vapaa-ajalla pääosin riittävän aktiivisesti ja suuri osa heistä liikkui fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaisesti.
Tutkimuksen mukaan oppilaat näyttivät tietävän hyvin terveyttä edistävän ravitsemuksen ja liikunnan terveysvaikutukset. Oppilaiden ravitsemus- että liikuntatottumuksista nähtiin, että muutama oppilas saattoi kuulua riskiryhmään epäterveellisen ruoan ja riittämättömän liikunnan osalta.
Tuokiosta saadun palautteen perusteella oppilaat olivat tyytyväisiä maistamiinsa tai syömiinsä terveellisiin välipaloihin. Oppilaista useimmat olivat tyytyväisiä oppimiseen sokeria sisältävistä elintarvikkeista ja terveyttä edistävästä ruokavaliosta. Tuokion liikunnallisesta osiosta enemmistö oppilaista oppi että lapsen tulisi liikkua kaksi tuntia päivässä.
Asiasanat: lapset, terveyden edistäminen, ravitsemus, terveys, liikunta.