Päiväkodin työntekijöiden näkemyksiä kielellisen kehityksen tukemisesta omaehtoisen leikin tilanteissa
Haapaniemi, Hanna-Maija; Kallio, Paula (2015)
Haapaniemi, Hanna-Maija
Kallio, Paula
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101015323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101015323
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsittelemme erään helsinkiläisen päiväkodin työntekijöiden näkemyksiä kielen kehityksen tukemisesta omaehtoisen leikin tilanteissa. Yhdistämme kielellisen kehityksen teorioita leikin ja oppimisen teorioihin. Tulkintaamme vaikuttaa vahvasti konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen pohjaava lapsilähtöinen pedagogiikka. Lapsilähtöisen pedagogiikan mukaan kasvatusprosessin tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien tulee olla lähtöisin lapsesta, ei aikuisesta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kevätkesällä 2015 ryhmähaastatteluissa. Aineiston perusteella kielen kehityksen tukemisen kannalta omaehtoisen leikin tilanteissa keskeiseksi nousivat oppimisympäristön ja sosioemotionaalisen tukemisen käsitteet.
Opinnäytetyömme toteutettiin osana Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metron kehittämishanketta, jonka yhtenä teemana on kieli ja leikki. Opinnäytetyö toteutettiin yhden päiväkodin toiminnan lähtökohdista ja sitä voidaan jatkossa hyödyntää työn kehittämiseen. Opinnäytetyön tulokset antavat myös muille varhaiskasvatuksen kentällä toimiville kuvan siitä, millaisia kysymyksiä kielellisen kehityksen tukeminen omaehtoisen leikin tilanteissa sisältää.
Kielellisen kehityksen tukeminen ja suomen kielen oppimisen tukeminen ovat päiväkodissa keskeisessä asemassa. Lasten kielellistä kehitystä tuetaan kuvin, sanoittamalla, kirjallisuuden kautta, toimintaa suunnittelemalla, tukiviittomin ja pikapiirtämisellä. Myös yhteistyötahot ovat tärkeä osa kielen kehityksen tukemiseksi tehtävää työtä. Aineiston perusteella vastaajat hahmottivat oppimisympäristön tukevan lasten kielellistä kehitystä, kun se on suunniteltu fyysisiltä puitteiltaan tämä näkökulma huomioon ottaen. Esiin nousi kuitenkin myös muita oppimisympäristön piirteitä, kuten vertaisryhmä. Vertaisryhmän potentiaalin käyttöön ottaminen vaatii varhaiskasvatuksen ammattilaisilta ryhmädynamiikan tuntemusta ja lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemista.
Omaehtoiselle leikille pyritään järjestämään tilaa arjen toimien ja ohjattujen tuokioiden lomassa. Leikki lapsen aloitteesta lähtevänä toimintana on lapselle merkityksellinen vuorovaikutustilanne ja sitouttaa lasta oppimiseen. Aikuisen tehtävä on antaa tilaa lapsen omaehtoisen oppimisprosessin toteutumiselle. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilta vaaditaan sensitiivisyyttä nähdä kukin lapsi yksilönä ja muokata varhaiskasvatusympäristöä siten että se vastaa kaikkien lasten oppimis- ja kehitystarpeisiin.
Opinnäytetyömme toteutettiin osana Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metron kehittämishanketta, jonka yhtenä teemana on kieli ja leikki. Opinnäytetyö toteutettiin yhden päiväkodin toiminnan lähtökohdista ja sitä voidaan jatkossa hyödyntää työn kehittämiseen. Opinnäytetyön tulokset antavat myös muille varhaiskasvatuksen kentällä toimiville kuvan siitä, millaisia kysymyksiä kielellisen kehityksen tukeminen omaehtoisen leikin tilanteissa sisältää.
Kielellisen kehityksen tukeminen ja suomen kielen oppimisen tukeminen ovat päiväkodissa keskeisessä asemassa. Lasten kielellistä kehitystä tuetaan kuvin, sanoittamalla, kirjallisuuden kautta, toimintaa suunnittelemalla, tukiviittomin ja pikapiirtämisellä. Myös yhteistyötahot ovat tärkeä osa kielen kehityksen tukemiseksi tehtävää työtä. Aineiston perusteella vastaajat hahmottivat oppimisympäristön tukevan lasten kielellistä kehitystä, kun se on suunniteltu fyysisiltä puitteiltaan tämä näkökulma huomioon ottaen. Esiin nousi kuitenkin myös muita oppimisympäristön piirteitä, kuten vertaisryhmä. Vertaisryhmän potentiaalin käyttöön ottaminen vaatii varhaiskasvatuksen ammattilaisilta ryhmädynamiikan tuntemusta ja lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemista.
Omaehtoiselle leikille pyritään järjestämään tilaa arjen toimien ja ohjattujen tuokioiden lomassa. Leikki lapsen aloitteesta lähtevänä toimintana on lapselle merkityksellinen vuorovaikutustilanne ja sitouttaa lasta oppimiseen. Aikuisen tehtävä on antaa tilaa lapsen omaehtoisen oppimisprosessin toteutumiselle. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilta vaaditaan sensitiivisyyttä nähdä kukin lapsi yksilönä ja muokata varhaiskasvatusympäristöä siten että se vastaa kaikkien lasten oppimis- ja kehitystarpeisiin.