"Kerron pahasta mielestä aikuiselle, niin ei jää mieleen pörräämään." : Toiminnallinen tunnekerho viisivuotiaille
Luomaniemi, Kaisa-Maija (2015)
Luomaniemi, Kaisa-Maija
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101015311
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101015311
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli Rinteen päiväkodissa toteutettava kerhomuotoinen tunnekasvatus. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin pienryhmätoimintana ylöjärveläisessä päiväkodissa 3–5-vuotiaiden ryhmässä. Tutkimukseen osallistui kahdeksan 5-vuotiasta lasta, jotka olivat toimineet yhdessä jo syksystä 2014. Tunnekerho toteutettiin osana lasten arkea keväällä 2015.
Osana opinnäytetyötä lapsille suunniteltu ja toteutettu tunnekerho järjestettiin kerran viikossa joka toinen viikko. Kerhossa paneuduttiin kerralla yhteen tunteeseen. Tunteet, jotka käsiteltiin, olivat ilo, kiukku, jännitys, häpeä ja rakkaus. Tunnetta käsiteltiin keskustellen, sadun, draaman ja tunnekorttien avulla sekä askarrellen, pelein ja leikein. Työn tavoitteena oli lisätä lasten tunnetietämystä ja -taitoja, opettaa tunteiden sanoittamista ja toisen tunteiden huomioimista, edistää dialogisuutta, parantaa lasten itsesäätelykykyä sekä avartaa tunteista puhumisen kulttuuria.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin avulla. Tutkimuksessa selvitettiin, miten erilaiset tunnekasvatusmenetelmät edesauttoivat tunteista keskustelua ja niiden ymmärtämistä sekä sitä miten tunnekasvatukselle asetetut tavoitteet toteutuivat tunnekerhossa. Toiminta analysoitiin aineistolähtöisesti.
Opinnäytetyö todentaa, että tunnekerhotyöskentely on sopiva keino lasten tunnekasvatukseen sekä lasten tunnetaitojen että sosiaalisten taitojen kehittämisen muodoksi. Tunnekerhossa käytetyt toiminnalliset menetelmät toimivat tunnetyöskentelyn välineinä vaihtelevasti. Kokemuksen perusteella tunnekasvatusmenetelmistä sadut ja tunnekortit olivat tunteiden sanallistamisen ja niistä puhumisen kannalta lapsille opettavaisimpia. Lisäksi lasten päiväkotiarjessa mukana oleminen oli lasten tunnetaitojen edistämisen kannalta oleellinen asia, sillä kerhokertojen tunteiden konkretisoiminen heijastettiin lasten elämäntapahtumiin ja toisinpäin.
Osana opinnäytetyötä lapsille suunniteltu ja toteutettu tunnekerho järjestettiin kerran viikossa joka toinen viikko. Kerhossa paneuduttiin kerralla yhteen tunteeseen. Tunteet, jotka käsiteltiin, olivat ilo, kiukku, jännitys, häpeä ja rakkaus. Tunnetta käsiteltiin keskustellen, sadun, draaman ja tunnekorttien avulla sekä askarrellen, pelein ja leikein. Työn tavoitteena oli lisätä lasten tunnetietämystä ja -taitoja, opettaa tunteiden sanoittamista ja toisen tunteiden huomioimista, edistää dialogisuutta, parantaa lasten itsesäätelykykyä sekä avartaa tunteista puhumisen kulttuuria.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin avulla. Tutkimuksessa selvitettiin, miten erilaiset tunnekasvatusmenetelmät edesauttoivat tunteista keskustelua ja niiden ymmärtämistä sekä sitä miten tunnekasvatukselle asetetut tavoitteet toteutuivat tunnekerhossa. Toiminta analysoitiin aineistolähtöisesti.
Opinnäytetyö todentaa, että tunnekerhotyöskentely on sopiva keino lasten tunnekasvatukseen sekä lasten tunnetaitojen että sosiaalisten taitojen kehittämisen muodoksi. Tunnekerhossa käytetyt toiminnalliset menetelmät toimivat tunnetyöskentelyn välineinä vaihtelevasti. Kokemuksen perusteella tunnekasvatusmenetelmistä sadut ja tunnekortit olivat tunteiden sanallistamisen ja niistä puhumisen kannalta lapsille opettavaisimpia. Lisäksi lasten päiväkotiarjessa mukana oleminen oli lasten tunnetaitojen edistämisen kannalta oleellinen asia, sillä kerhokertojen tunteiden konkretisoiminen heijastettiin lasten elämäntapahtumiin ja toisinpäin.