Aggressio- ja väkivaltatilanteiden kohtaaminen : ”Työntekijä voi joutua kirsikaksi kakussa”
Pitkänen, Mari (2015)
Pitkänen, Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100715216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100715216
Tiivistelmä
Opinnäytetyö kuvaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) henkilöstön tarpeita kohdattaessa aggressio- ja väkivaltatilanteita. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa kerätyn tiedon käsittelyyn on käytetty sisällön analyysiä. Tulosten hyödyn arvioiminen voidaan toteuttaa pidemmän seuranta-ajanjakson jälkeen, koska aiempaa tutkimusta ei ole tehty aiheen koulutukseen liittyen Eksoten alueella.
Työn tilaajana toimi Eksoten valmiussuunnittelija Kristiina Kapulainen. Työelämänedustajana ja tärkeänä Eksoten yleisen näkemyksen edustajana toimi koulutussuunnittelija Minna-Maria Behm. Tutkimuksen taustana on käytetty Eksoten sisäisen turvallisuuskoulutuksen materiaalia. Kouluttajina toimivat vastaava hoitaja Kaisa Kaski, koulukuraattori Jouni Nuija ja mielenterveyshoitaja Kai Kiviniemi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Eksoten henkilöstön koulutuksellisia tarpeita aggressio- ja väkivaltatilanteita kohdattaessa sekä uhkaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Tutkimuksella selvitettiin painotusalueet, minkälaista tukea tarvitaan sekä mitkä olisivat tulevaisuuden tärkeät koulutusten sisällöt työntekijän näkökulmasta.
Tieto kerättiin koulutuksen yhteydessä jaetulla palautelomakkeella, jossa avoimien kysymysten avulla kerättiin tietoa henkilöstön ajatuksista koulutuksen sisällöstä sekä mahdollisista kehittämiskohdista. Lomakkeita palautettiin kattavasti 79 kappaletta, joista viisi oli tyhjää. Asiantuntijahaastatteluun pyydettiin Tuusulan kunnan riskienhallinnan suunnittelija-koordinaattori Jorma Lehtikangas, jonka antamien kommenttien ja materiaalin tuella suunniteltiin Eksoten Päihdekuntoutumisyksikön käyttöön vaaratilanteiden toimintamalli, joka sisältää tarkistuslistana toimivia ohjeita, muun muassa väkivaltatilanteiden kohtaamisen ja turvallisen kotikäynnin ohjeen. Sisällön tarkastajana toimi yksikön turvallisuusvastaava lähihoitaja Tuomas Pielismaa ja toimintamallin käyttöön ottamisen hyväksyivät palveluesimies Vesa Piikki ja vastaava hoitaja Kaisa Kaski. Tulokset esitetään Eksoten ympäristö- ja turvallisuuspäällikölle Atte Mälkiälle yksikön päivitetyn pelastussuunnitelman esittelyn yhteydessä.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa, että henkilöstön koulutuksen ja käytännön harjoittelun tarve on ilmeinen. Henkilöstö haluaa saada enemmän käytännön koulutusta ja asiantuntijan osoittamaan työyksiköiden riskit. Johtamisella on tärkeä rooli koulutuksen ja käytäntöjen kehittämisessä. Selkeällä koulutussuunnitelmalla Eksote voisi vaikuttaa henkilöstön motivaatioon ja työn mielekkyyteen. Tuloksia on käytetty sisäisen koulutuksen kehittämiseen. Pidemmän ajanjakson jälkeen voidaan taata henkilöstön tasapuolinen mahdollisuus koulutukseen ja antaa samanlaiset lähtökohdat jokaiselle Eksoten työntekijälle.
Työn tilaajana toimi Eksoten valmiussuunnittelija Kristiina Kapulainen. Työelämänedustajana ja tärkeänä Eksoten yleisen näkemyksen edustajana toimi koulutussuunnittelija Minna-Maria Behm. Tutkimuksen taustana on käytetty Eksoten sisäisen turvallisuuskoulutuksen materiaalia. Kouluttajina toimivat vastaava hoitaja Kaisa Kaski, koulukuraattori Jouni Nuija ja mielenterveyshoitaja Kai Kiviniemi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Eksoten henkilöstön koulutuksellisia tarpeita aggressio- ja väkivaltatilanteita kohdattaessa sekä uhkaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Tutkimuksella selvitettiin painotusalueet, minkälaista tukea tarvitaan sekä mitkä olisivat tulevaisuuden tärkeät koulutusten sisällöt työntekijän näkökulmasta.
Tieto kerättiin koulutuksen yhteydessä jaetulla palautelomakkeella, jossa avoimien kysymysten avulla kerättiin tietoa henkilöstön ajatuksista koulutuksen sisällöstä sekä mahdollisista kehittämiskohdista. Lomakkeita palautettiin kattavasti 79 kappaletta, joista viisi oli tyhjää. Asiantuntijahaastatteluun pyydettiin Tuusulan kunnan riskienhallinnan suunnittelija-koordinaattori Jorma Lehtikangas, jonka antamien kommenttien ja materiaalin tuella suunniteltiin Eksoten Päihdekuntoutumisyksikön käyttöön vaaratilanteiden toimintamalli, joka sisältää tarkistuslistana toimivia ohjeita, muun muassa väkivaltatilanteiden kohtaamisen ja turvallisen kotikäynnin ohjeen. Sisällön tarkastajana toimi yksikön turvallisuusvastaava lähihoitaja Tuomas Pielismaa ja toimintamallin käyttöön ottamisen hyväksyivät palveluesimies Vesa Piikki ja vastaava hoitaja Kaisa Kaski. Tulokset esitetään Eksoten ympäristö- ja turvallisuuspäällikölle Atte Mälkiälle yksikön päivitetyn pelastussuunnitelman esittelyn yhteydessä.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa, että henkilöstön koulutuksen ja käytännön harjoittelun tarve on ilmeinen. Henkilöstö haluaa saada enemmän käytännön koulutusta ja asiantuntijan osoittamaan työyksiköiden riskit. Johtamisella on tärkeä rooli koulutuksen ja käytäntöjen kehittämisessä. Selkeällä koulutussuunnitelmalla Eksote voisi vaikuttaa henkilöstön motivaatioon ja työn mielekkyyteen. Tuloksia on käytetty sisäisen koulutuksen kehittämiseen. Pidemmän ajanjakson jälkeen voidaan taata henkilöstön tasapuolinen mahdollisuus koulutukseen ja antaa samanlaiset lähtökohdat jokaiselle Eksoten työntekijälle.