Tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen : Uhka vai mahdollisuus?
Suominen, Tuomas (2015)
Suominen, Tuomas
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100715208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100715208
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten eri toimijat suhtautuivat tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuuden laajentamiseen. Tutkimusaineistona käytettiin työ- ja elinkeinoministeriölle annettuja lausuntoja luonnoksiin tilintarkastuslain muuttamisesta. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia puoltavia ja vastustavia argumentteja esitettiin sekä millaisia lakiehdotuksen korjausehdotuksia annettiin. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Tilintarkastus Riuttanen Oy.
Tutkimusaineistona käytettyjä vuosina 2013 ja 2014 annettuja lausuntoja oli yhteensä 50. Lausunnot edustivat kattavasti eri ryhmiä, joihin tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen olisi vaikuttanut. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Ilmoitusvelvollisuutta ajaneen lakiehdotuksen taustalla oli hallituksen periaatepäätös, jonka yhtenä tarkoituksena oli selvittää, voitaisiinko tilintarkastajien velvoitteita talousrikosten selvittämisessä lisätä. Tutkimustulosten mukaan selkeä enemmistö lausuntoja antaneista tahoista kuitenkin vastusti tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuuden laajentamista. Keskeisimpiä perusteluja ilmoitusvelvollisuuden vastustamiseen olivat sen vähäiseksi koettu vaikuttavuus harmaan talouden torjuntaan ja tilintarkastukseen keskeisesti liitetyn luottamuksellisuuden heikkeneminen.
Tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuuden vastusta lisäsi myös sitä koskevan lainvalmistelun taso. Tutkimuksessa selvisi, että myös monet lakiuudistusta muuten kannattavat lausunnonantajat pitivät lainvalmistelua liian kiireellisenä ja monin tavoin puutteellisena. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaankin käyttää hyväksi, jos lakia tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuudesta jossakin myöhemmässä vaiheessa halutaan harkita uudelleen.
Tutkimusaineistona käytettyjä vuosina 2013 ja 2014 annettuja lausuntoja oli yhteensä 50. Lausunnot edustivat kattavasti eri ryhmiä, joihin tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen olisi vaikuttanut. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Ilmoitusvelvollisuutta ajaneen lakiehdotuksen taustalla oli hallituksen periaatepäätös, jonka yhtenä tarkoituksena oli selvittää, voitaisiinko tilintarkastajien velvoitteita talousrikosten selvittämisessä lisätä. Tutkimustulosten mukaan selkeä enemmistö lausuntoja antaneista tahoista kuitenkin vastusti tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuuden laajentamista. Keskeisimpiä perusteluja ilmoitusvelvollisuuden vastustamiseen olivat sen vähäiseksi koettu vaikuttavuus harmaan talouden torjuntaan ja tilintarkastukseen keskeisesti liitetyn luottamuksellisuuden heikkeneminen.
Tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuuden vastusta lisäsi myös sitä koskevan lainvalmistelun taso. Tutkimuksessa selvisi, että myös monet lakiuudistusta muuten kannattavat lausunnonantajat pitivät lainvalmistelua liian kiireellisenä ja monin tavoin puutteellisena. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaankin käyttää hyväksi, jos lakia tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuudesta jossakin myöhemmässä vaiheessa halutaan harkita uudelleen.