"Se on se kultainen keskitie semmonen, että päätetään yhdessä" : lasten osallisuutta edistävien menetelmien kehittäminen varhaiskasvatuksen pedagogisessa toiminnassa benchmarking-prosessin avulla
Latva-Kyyny, Marika (2015)
Latva-Kyyny, Marika
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092915002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092915002
Tiivistelmä
Uuden varhaiskasvatuslain mukaan lasten mielipiteet tulee ottaa huomioon varhaiskasvatustoimintaa suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää turkulaisen päiväkodin kasvattajien ymmärrystä lasten osallisuutta tukevista toimintamenetelmistä. Osallisuutta tarkasteltiin tässä hankkeessa Turun varhaiskasvatussuunnitelmassa olevan Shierin osallisuuden tasomallin pohjalta. Mallissa on viisi tasoa, joista jokaisella askelmalla lasten osallisuuden määrä lisääntyy. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada osallisuutta tukevia toimintamenetelmiä ryhmien käyttöön sekä muodostaa toimintamalli osallisuuden jatkokehittämisen tueksi.
Kehittämishanke toteutettiin benchmarking-menetelmällä, joka toteutui kolmen vaiheen kautta: ensimmäisessä vaiheessa omaa toimintaa tarkasteltiin päiväkodin ryhmissä vertaishaastatteluiden avulla. Toisessa vaiheessa toteutettiin vertaiskäynnit kahteen ulkopuoliseen päiväkotiin teemahaastatteluiden ja valokuvadokumentoinnin avulla. Kolmannessa vaiheessa päiväkotien toimintaa verrattiin keskenään ja ideoitiin sen perusteella uusia toimintamenetelmiä omaan työhön Toimintopuu-työpajan avulla. Havainnoimalla ja vertailemalla päiväkotien erilaisia toimintatapoja saatiin hankepäiväkotiin uusia näkökulmia työn kehittämiseksi.
Työpajassa syntyneiden ideoiden avulla muodostettiin pedagogisen keskustelun runko osallisuuden tasojen konkretisoimiseksi ja jatkokehittämisen tueksi. Runkoa voidaan hyödyntää niin yksittäisissä ryhmissä kuin työyhteisössäkin yhtenäisten lasten osallisuutta lisäävien toimintatapojen luomisessa. Sen tarkoituksena on johdattaa osallisuutta tukevista yksittäisistä menetelmistä kokonaisvaltaiseen osallisuuden kulttuurin luomiseen. Malli on hankepäiväkodin lisäksi käytettävissä minkä tahansa osallisuutta kehittävän päiväkodin työssä.
Kehittämishanke toteutettiin benchmarking-menetelmällä, joka toteutui kolmen vaiheen kautta: ensimmäisessä vaiheessa omaa toimintaa tarkasteltiin päiväkodin ryhmissä vertaishaastatteluiden avulla. Toisessa vaiheessa toteutettiin vertaiskäynnit kahteen ulkopuoliseen päiväkotiin teemahaastatteluiden ja valokuvadokumentoinnin avulla. Kolmannessa vaiheessa päiväkotien toimintaa verrattiin keskenään ja ideoitiin sen perusteella uusia toimintamenetelmiä omaan työhön Toimintopuu-työpajan avulla. Havainnoimalla ja vertailemalla päiväkotien erilaisia toimintatapoja saatiin hankepäiväkotiin uusia näkökulmia työn kehittämiseksi.
Työpajassa syntyneiden ideoiden avulla muodostettiin pedagogisen keskustelun runko osallisuuden tasojen konkretisoimiseksi ja jatkokehittämisen tueksi. Runkoa voidaan hyödyntää niin yksittäisissä ryhmissä kuin työyhteisössäkin yhtenäisten lasten osallisuutta lisäävien toimintatapojen luomisessa. Sen tarkoituksena on johdattaa osallisuutta tukevista yksittäisistä menetelmistä kokonaisvaltaiseen osallisuuden kulttuurin luomiseen. Malli on hankepäiväkodin lisäksi käytettävissä minkä tahansa osallisuutta kehittävän päiväkodin työssä.