Työhyvinvointia ja -turvallisuutta vapaaehtoistyöhön : Työhyvinvointisuunnitelman laatiminen kansalaisjärjestölle
Sjöblom, Satu (2015)
Sjöblom, Satu
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092514888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092514888
Tiivistelmä
Kolmas sektori luo osaamista, asiantuntijuutta ja palveluja. Suomessa tehdyllä vapaaehtoistyöllä on merkittävä kansantaloudellinen vaikutus. Vahva motivaatio ja jaksaminen koetaan kansalaisjärjestössä vapaaehtoistyön elinehdoksi. Tutkimuksen toimeksiantaja on valtakunnallisesti toimiva kansalaisjärjestö, jonka vapaaehtoistyöntekijöille ei ole aiemmin tehty työhyvinvoinnin tai -turvallisuuden kartoitusta eikä työhyvinvointisuunnitelmaa. Tutkijalle annettiin tavoitteeksi selvittää vapaaehtoistyöntekijöiden työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden nykytila sekä laatia työhyvinvointisuunnitelma. Tutkimuksen tuloksilla oli tarkoitus lisätä vapaaehtoistyöntekijöiden työhyvinvointia, tukea jaksamista sekä parantaa heidän työturvallisuuttaan. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä laadittavan työhyvinvointisuunnitelman tavoitteena oli vastata vapaaehtoistyön kehitystarpeisiin.
Tutkimuksen teoriataustana toimi pääasiassa työhyvinvointi sekä vapaaehtoistyöstä ja järjestötoiminnasta löytyvä kirjallisuus. Kolmannen sektorin järjestötyöntekijöiden työhyvinvointia on tutkittu jonkin verran, mutta vapaaehtoistyön työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta ei löytynyt entuudestaan Master’s-tason tutkimuksia. Teoriataustaa hyödyntäen tutkimuksessa käytettiin kvalita-tiivista tutkimusmetodia. Tutkimusta täydennettiin kvantitatiivisella kyselyllä. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty avoimilla haastatteluilla, strukturoidulla kyselyllä sekä kirjallisella lomakehaastattelulla.
Vapaaehtoiset kokevat työhyvinvoinnin tärkeänä asiana, jota tulee säännöllisesti kartoittaa ja kehittää. Sähköisillä kyselyillä on mahdollista luoda työhyvinvointisuunnitelman laadintaprosessi, jossa vapaaehtoistyöntekijät kokevat saaneensa olla riittävästi mukana. Vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmat, vaara- ja haittatekijät sekä väkivaltatapaukset ja väkivallan uhka tulisi jatkuvasti kartoittaa raportointijärjestelmän avulla. Parityöskentely koetaan ensisijaisena turvallisuutta parantavana tekijänä. Puhumisen tarve on suuri ja toisen vapaaehtoistyöntekijän kanssa puhuminen koetaan erityisen tärkeänä.
Tutkimuksen teoriataustana toimi pääasiassa työhyvinvointi sekä vapaaehtoistyöstä ja järjestötoiminnasta löytyvä kirjallisuus. Kolmannen sektorin järjestötyöntekijöiden työhyvinvointia on tutkittu jonkin verran, mutta vapaaehtoistyön työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta ei löytynyt entuudestaan Master’s-tason tutkimuksia. Teoriataustaa hyödyntäen tutkimuksessa käytettiin kvalita-tiivista tutkimusmetodia. Tutkimusta täydennettiin kvantitatiivisella kyselyllä. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty avoimilla haastatteluilla, strukturoidulla kyselyllä sekä kirjallisella lomakehaastattelulla.
Vapaaehtoiset kokevat työhyvinvoinnin tärkeänä asiana, jota tulee säännöllisesti kartoittaa ja kehittää. Sähköisillä kyselyillä on mahdollista luoda työhyvinvointisuunnitelman laadintaprosessi, jossa vapaaehtoistyöntekijät kokevat saaneensa olla riittävästi mukana. Vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmat, vaara- ja haittatekijät sekä väkivaltatapaukset ja väkivallan uhka tulisi jatkuvasti kartoittaa raportointijärjestelmän avulla. Parityöskentely koetaan ensisijaisena turvallisuutta parantavana tekijänä. Puhumisen tarve on suuri ja toisen vapaaehtoistyöntekijän kanssa puhuminen koetaan erityisen tärkeänä.