Kuvantamisyksiköiden toiminnan kehittyminen kliinisten auditointien näkökulmasta : tarkasteluajanjakso 2002-2014
Miettunen, Kirsi (2015)
Miettunen, Kirsi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092114739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092114739
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella kliinisten auditointien näkökulmasta kuinka kuvantamisyksiköiden toiminta on muuttunut. Tavoitteena on kuvata kliinisten auditointien roolia hyvien käytäntöjen jalkauttamisessa. Työssä verrattiin myös eroja peruskuvantamisen yksiköiden ja vaativan kuvantamisen yksiköiden saamien suositusten jakaantumisessa.
Tarkastelu suoritettiin kvasikokeellisena pitkittäisseurantana vuosien 2002 ja 2014 välisenä ajanjaksona. Aineistossa olevat auditoinnit oli tehty ensimmäisellä kierroksella vuosina 2002 – 2004, toisella 2009 - 2011 ja kolmannella vuodesta 2014 alkaen.
Työtä varten analysoitiin 120 auditointiraporttia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kliinisten auditointien asiantuntijaryhmän suositusten mukaisesti jaoteltuna kymmeneen kehitysteemaan. Menetelmänä käytettiin Friedmannin kaksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA).
Ensimmäisellä auditointikierroksella annettiin eniten suosituksia ohjeistusta ja laadunvalvontaa koskevista asioista, kun taas toisella ja kolmannella kierroksella kommentteja annettiin eniten tutkimusohjeisiin ja -käytäntöihin sekä oikeutusarviointiin liittyen. Kehitysehdotusten määrä oli suurin toisella auditointikierroksella ja pienin kolmannella auditointikierroksella.
Kliinisen auditoinnin asiantuntijaryhmän 1.5.2008 antamalla suosituksella n:o 4 näyttäisi olleen ohjaava vaikutus auditointituloksiin. Suosituksessa kuvattiin auditointien ja viranomaistarkastusten väliset tehtävänjaot.
Tulosten perusteella voidaan olettaa, että kliinisellä auditoinnilla on ollut vaikutusta kuvantamisyksiköiden toiminnan kehittymiseen ja hyvien käytäntöjen jalkautumiseen. Vaativan kuvantamisen yksiköissä on tapahtunut edistystä kolmanteen kierrokseen tullessa enemmän kuin peruskuvantamisen yksiköissä.
Tarkastelu suoritettiin kvasikokeellisena pitkittäisseurantana vuosien 2002 ja 2014 välisenä ajanjaksona. Aineistossa olevat auditoinnit oli tehty ensimmäisellä kierroksella vuosina 2002 – 2004, toisella 2009 - 2011 ja kolmannella vuodesta 2014 alkaen.
Työtä varten analysoitiin 120 auditointiraporttia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kliinisten auditointien asiantuntijaryhmän suositusten mukaisesti jaoteltuna kymmeneen kehitysteemaan. Menetelmänä käytettiin Friedmannin kaksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA).
Ensimmäisellä auditointikierroksella annettiin eniten suosituksia ohjeistusta ja laadunvalvontaa koskevista asioista, kun taas toisella ja kolmannella kierroksella kommentteja annettiin eniten tutkimusohjeisiin ja -käytäntöihin sekä oikeutusarviointiin liittyen. Kehitysehdotusten määrä oli suurin toisella auditointikierroksella ja pienin kolmannella auditointikierroksella.
Kliinisen auditoinnin asiantuntijaryhmän 1.5.2008 antamalla suosituksella n:o 4 näyttäisi olleen ohjaava vaikutus auditointituloksiin. Suosituksessa kuvattiin auditointien ja viranomaistarkastusten väliset tehtävänjaot.
Tulosten perusteella voidaan olettaa, että kliinisellä auditoinnilla on ollut vaikutusta kuvantamisyksiköiden toiminnan kehittymiseen ja hyvien käytäntöjen jalkautumiseen. Vaativan kuvantamisen yksiköissä on tapahtunut edistystä kolmanteen kierrokseen tullessa enemmän kuin peruskuvantamisen yksiköissä.