Keski-Suomen sekajätteen koostumustutkimus
Lehtinen, Iiris (2015)
Lehtinen, Iiris
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090714382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090714382
Tiivistelmä
Jätelain uudistuksen myötä vuodesta 2016 lähtien kaatopaikalle ei saa sijoittaa jätettä, jossa orgaanisen jätteen osuus on yli 10 %. Jätteen polttaminen yleistyy koko ajan, minkä vuoksi koostumustutkimuksia tehdään selvittämään sekajätteen polttokelpoisuutta. Suuret määrät polttokelvotonta materiaalia aiheuttaisivat ongelmia jätettä poltettaessa.
Opinnäytetyön tilaajina olivat Jämsän Jätehuolto liikelaitos, Mustankorkea Oy sekä Sammakkokangas Oy. Tavoitteena oli selvittää sekajätteessä olevan biojätteen, metallin ja lasin määrä, sekä kuinka suuri osa sekajätteessä on polttokelpoista. Lisäksi selvitettiin millaisia eroja ilmenee jäteyhtiöiden toiminta-alueiden välillä sekajätteen koostumuksessa sekä eroja taajama- ja haja-asutusalueiden välillä. Tutkimuksesta saatuja tuloksia verrattiin muualla Suomessa tehtyihin sekajätteen koostumustutkimuksiin sekä ulkomailla tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin.
Tutkimus suoritettiin huhti-heinäkuun aikana, jonka aikana lajiteltiin yli 2 700 kiloa sekajätettä. Tutkimuskuormat kerättiin kahdeksalta eri alueelta, joista neljä oli taajamasta ja neljä haja-asutusalueelta.
Tuloksista ilmeni, että keskisuomalaisessa sekajätteessä on biojätettä keskimäärin noin 25 %. Osuus vaihtelee kuitenkin selvästi maakunnan sisällä. Metallia ja lasia oli molempia selvästi alle 5 %. Polttokelpoisen jätteen osuus oli noin 65 %, mikä vaihteli jonkin verran maakunnan sisällä. Polttokelvoton jäte koostui pääasiassa biojätteestä, ja metallin osuus polttokelvottomasta jätteestä oli toiseksi suurin: noin 10 %. Taajama- ja haja-asutusalueiden suurin ero oli biojätteen määrässä, jota oli haja-asutusalueen sekajätteessä enemmän.
Tutkimus antoi tietoa sekajätteen koostumuksesta keskisuomalaisille jäteyhtiöille, jotka voivat hyödyntää tuloksia jäteneuvonnassa ja jätehuollon suunnittelussa. Tutkimuksen tuloksia voidaan tulevaisuudessa verrata uudempiin koostumustutkimuksiin, mistä voidaan nähdä onko jätteiden lajittelu parantunut tai huonontunut.
Opinnäytetyön tilaajina olivat Jämsän Jätehuolto liikelaitos, Mustankorkea Oy sekä Sammakkokangas Oy. Tavoitteena oli selvittää sekajätteessä olevan biojätteen, metallin ja lasin määrä, sekä kuinka suuri osa sekajätteessä on polttokelpoista. Lisäksi selvitettiin millaisia eroja ilmenee jäteyhtiöiden toiminta-alueiden välillä sekajätteen koostumuksessa sekä eroja taajama- ja haja-asutusalueiden välillä. Tutkimuksesta saatuja tuloksia verrattiin muualla Suomessa tehtyihin sekajätteen koostumustutkimuksiin sekä ulkomailla tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin.
Tutkimus suoritettiin huhti-heinäkuun aikana, jonka aikana lajiteltiin yli 2 700 kiloa sekajätettä. Tutkimuskuormat kerättiin kahdeksalta eri alueelta, joista neljä oli taajamasta ja neljä haja-asutusalueelta.
Tuloksista ilmeni, että keskisuomalaisessa sekajätteessä on biojätettä keskimäärin noin 25 %. Osuus vaihtelee kuitenkin selvästi maakunnan sisällä. Metallia ja lasia oli molempia selvästi alle 5 %. Polttokelpoisen jätteen osuus oli noin 65 %, mikä vaihteli jonkin verran maakunnan sisällä. Polttokelvoton jäte koostui pääasiassa biojätteestä, ja metallin osuus polttokelvottomasta jätteestä oli toiseksi suurin: noin 10 %. Taajama- ja haja-asutusalueiden suurin ero oli biojätteen määrässä, jota oli haja-asutusalueen sekajätteessä enemmän.
Tutkimus antoi tietoa sekajätteen koostumuksesta keskisuomalaisille jäteyhtiöille, jotka voivat hyödyntää tuloksia jäteneuvonnassa ja jätehuollon suunnittelussa. Tutkimuksen tuloksia voidaan tulevaisuudessa verrata uudempiin koostumustutkimuksiin, mistä voidaan nähdä onko jätteiden lajittelu parantunut tai huonontunut.