Kehittäjätiimimalli : Projektiopintojen kehittäminen Tampereen ammattikorkeakoulussa
Pitkänen, Antti (2015)
Pitkänen, Antti
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090414323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090414323
Tiivistelmä
Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) suunnitellaan projektiopintojen ja projektipalveluiden tehostamista niin sanotun Kehittäjätiimimallin avulla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on antaa perusteltuja ehdotuksia siitä, millainen Kehittäjätiimimallin tulisi olla. Työhön liittyi kyselytutkimuksen tekeminen korkeakoulun henkilökunnalle, opiskelijoille ja lähialueen yrityksille TAMKissa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa (SeAMK). Lisäksi perehdyin useisiin olemassa oleviin projektiopintomalleihin niin TAMKissa kuin muissa suomalaisissa ammattikorkeakouluissa, ja vertailin niiden hyviä puolia keskenään.
Kehittäjätiimimallin perusajatuksena on antaa yrityksiltä saatuja aitoja kehittämisprojekteja opiskelijaryhmien työstettäväksi. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden yleisiä työelämätaitoja ja taitoa soveltaa teoriaa käytäntöön, tehdä TAMKin toiminnasta entistä työelämälähtöisempää, tarjota yrityksille projektipalveluita ja laajentaa kaikkien osallistuvien osapuolien verkostoja.
Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä n=344 henkilöä, joista ylivoimaisesti suurin osa oli opiskelijoita. Henkilökunnan vastauksia oli 35, ja yritysten vastauksien määrä jäi odotetusti valitettavan pieneksi. Kyselyn perusteella eri osapuolet suhtautuvat Kehittäjätiimimalliin positiivisesti ja kiinnostuneesti. Kuitenkin etenkin henkilökunnan vastauksissa painotettiin, ettei malli saa lisätä tai hankaloittaa opettajien työtä.
TAMKin sisäisistä projektitoimintamalleista tarkastelin Proakatemiaa, Floworks Living Labia sekä Nopeaa konseptointia. Ulkoisiksi esimerkeiksi valitsin SeAMKin FramiPron ja Vaasan ammattikorkeakoulun Yritysklinikan. Kaikissa edellä mainituissa malleissa on paljon hyvää tietoa sovellettavaksi, mutta yksikään ei täysin vastaa sitä, mitä Kehittäjätiimimallista suunnitellaan.
Analyysini perusteella ehdotan niin sanotun ”projektiopiskelijareservin” käyttöönottoa TAMKissa, jotta opiskelijoiden rekrytoiminen projekteihin tehostuu niin Kehittäjätiimimallissa kuin muissakin projektimalleissa. Itse Kehittäjätiimimallissa suosittelen toiminnan huolellista suunnittelemista, kertaluonteisten toimeksiantojen sijaan pitkäkestoista yritysyhteistyötä, kunkin projektin tavoitteiden tarkkaa määrittelyä, projektiryhmien välistä vuorovaikutusta sekä motivoituneen henkilöstön ja opiskelijoiden rekrytoimista. Tärkeä jatkokehityskohde on Kehittäjätiimiopintojen integroiminen kunkin osallistuvan opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.
Kehittäjätiimimallin perusajatuksena on antaa yrityksiltä saatuja aitoja kehittämisprojekteja opiskelijaryhmien työstettäväksi. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden yleisiä työelämätaitoja ja taitoa soveltaa teoriaa käytäntöön, tehdä TAMKin toiminnasta entistä työelämälähtöisempää, tarjota yrityksille projektipalveluita ja laajentaa kaikkien osallistuvien osapuolien verkostoja.
Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä n=344 henkilöä, joista ylivoimaisesti suurin osa oli opiskelijoita. Henkilökunnan vastauksia oli 35, ja yritysten vastauksien määrä jäi odotetusti valitettavan pieneksi. Kyselyn perusteella eri osapuolet suhtautuvat Kehittäjätiimimalliin positiivisesti ja kiinnostuneesti. Kuitenkin etenkin henkilökunnan vastauksissa painotettiin, ettei malli saa lisätä tai hankaloittaa opettajien työtä.
TAMKin sisäisistä projektitoimintamalleista tarkastelin Proakatemiaa, Floworks Living Labia sekä Nopeaa konseptointia. Ulkoisiksi esimerkeiksi valitsin SeAMKin FramiPron ja Vaasan ammattikorkeakoulun Yritysklinikan. Kaikissa edellä mainituissa malleissa on paljon hyvää tietoa sovellettavaksi, mutta yksikään ei täysin vastaa sitä, mitä Kehittäjätiimimallista suunnitellaan.
Analyysini perusteella ehdotan niin sanotun ”projektiopiskelijareservin” käyttöönottoa TAMKissa, jotta opiskelijoiden rekrytoiminen projekteihin tehostuu niin Kehittäjätiimimallissa kuin muissakin projektimalleissa. Itse Kehittäjätiimimallissa suosittelen toiminnan huolellista suunnittelemista, kertaluonteisten toimeksiantojen sijaan pitkäkestoista yritysyhteistyötä, kunkin projektin tavoitteiden tarkkaa määrittelyä, projektiryhmien välistä vuorovaikutusta sekä motivoituneen henkilöstön ja opiskelijoiden rekrytoimista. Tärkeä jatkokehityskohde on Kehittäjätiimiopintojen integroiminen kunkin osallistuvan opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.