Umpeenpanokäytänteet lypsykarjatiloilla
Wathén, Essi (2015)
Wathén, Essi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061813599
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061813599
Tiivistelmä
Ummessaolokausi on lehmälle erittäin tärkeä jakso ennen poikimista. Tällä tarkoitetaan aikajaksoa, jolloin lehmän maidontuotanto on ehtynyt ja lehmä saa tarvitsemansa lepoajan ennen poikimista. Koska lypsykausi vaatii paljon myös lehmän utareelta, ummessaoloaika antaa utarekudokselle mahdollisuuden uusiutua. Ummessaoloaika ratkaisee monilta osin tulevan lypsykauden onnistumisen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lypsylehmien umpeenpanokäytäntöjä sekä niihin liittyviä erityispiirteitä. Lisäksi haluttiin tietää, millä tavalla ummessaoloaika mielletään lypsykarjatiloilla ja mitä utareterveyteen liittyviä ongelmia ummessaolevilla on esiintynyt.
Tutkimusta varten haastateltiin viittä eri lypsykarjatilaa Pohjois-Pohjanmaalla. Tilat olivat kooltaan pienehköjä tai keskisuuria ja kaikissa oli tilamuotona parsinavetta. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimuksessa keskityttiin keräämään laadullista, eikä niinkään numeraalista tietoa. Haastattelu toteutettiin kysymyslomakkeella, jossa kysymykset oli asetettu avoimiksi ja vastaukset kirjattiin käsin lomakkeelle.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että tilojen rutiinit umpeenpanossa sekä lehmän ummessaoloaikana ovat olleet vuosia samanlaiset, eikä niiden muuttamiselle ole nähty tarvetta. Umpeenpanon ajankohta on tiloilla keskimäärin noin kaksi viikkoa ennen lehmän varsinaista umpeenmenoa. Ummessaoloajan pituus vaihtelee kuudesta kahdeksaan viikkoon. Umpeenpanokäytänteet ovat yleisesti samantyyppisiä; ennen umpeenpanon aloittamista jätetään väkirehu ruokinnasta pois ja umpeenpano toteutetaan vuorolypsyllä ja ruokintaa rajoittamalla. Joka tilalla on omanlainen lypsyrytminsä. Ummessaolevien utareterveys on tiloilla hyvä. Utareongelmiin käytetään umpeenpanohoitoja lähinnä soluttavilla lehmillä. Ummessaolevien eläinten ruokinta toteutetaan pääasiassa oljilla ja kivennäisillä. Säilörehu on myös osaltaan mukana ruokinnassa. Ummessaoloaika nähdään tärkeänä sekä eläimelle että koko tilan maidontuotannolle.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lypsylehmien umpeenpanokäytäntöjä sekä niihin liittyviä erityispiirteitä. Lisäksi haluttiin tietää, millä tavalla ummessaoloaika mielletään lypsykarjatiloilla ja mitä utareterveyteen liittyviä ongelmia ummessaolevilla on esiintynyt.
Tutkimusta varten haastateltiin viittä eri lypsykarjatilaa Pohjois-Pohjanmaalla. Tilat olivat kooltaan pienehköjä tai keskisuuria ja kaikissa oli tilamuotona parsinavetta. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimuksessa keskityttiin keräämään laadullista, eikä niinkään numeraalista tietoa. Haastattelu toteutettiin kysymyslomakkeella, jossa kysymykset oli asetettu avoimiksi ja vastaukset kirjattiin käsin lomakkeelle.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että tilojen rutiinit umpeenpanossa sekä lehmän ummessaoloaikana ovat olleet vuosia samanlaiset, eikä niiden muuttamiselle ole nähty tarvetta. Umpeenpanon ajankohta on tiloilla keskimäärin noin kaksi viikkoa ennen lehmän varsinaista umpeenmenoa. Ummessaoloajan pituus vaihtelee kuudesta kahdeksaan viikkoon. Umpeenpanokäytänteet ovat yleisesti samantyyppisiä; ennen umpeenpanon aloittamista jätetään väkirehu ruokinnasta pois ja umpeenpano toteutetaan vuorolypsyllä ja ruokintaa rajoittamalla. Joka tilalla on omanlainen lypsyrytminsä. Ummessaolevien utareterveys on tiloilla hyvä. Utareongelmiin käytetään umpeenpanohoitoja lähinnä soluttavilla lehmillä. Ummessaolevien eläinten ruokinta toteutetaan pääasiassa oljilla ja kivennäisillä. Säilörehu on myös osaltaan mukana ruokinnassa. Ummessaoloaika nähdään tärkeänä sekä eläimelle että koko tilan maidontuotannolle.