Tarinankertojista lelujentutkijoihin : analyysi suomalaisten lasten leikkityyleistä
Petälä, Aino (2015)
Petälä, Aino
Turun ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061713498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061713498
Tiivistelmä
Tarinankertojista lelujentutkijoihin –opinnäytetyössä tutkittiin Karen Stagnittin ChIPPA (The Child-initiated Pretend Play Assessment) –arviointimenetelmän leikkityylien soveltuvuutta suomalaiseen kulttuuriin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli syventää tietämystä suomalaisten lasten kuvitteellisesta leikistä selvittämällä, miten ChIPPAn leikkityylit soveltuvat käytettäväksi suomalaisilla lapsilla. Tutkimusongelmia muodostui kolme: miten ChIPPA -leikkityylit soveltuvat käytettäväksi suomalaisilla 4-vuotiailla lapsilla, millaisia esinekorvaavuuksia lapset leikissään käyttävät ja miten tyttöjen ja poikien leikkityylit eroavat toisistaan.
Työn teoreettinen viitekehys koostui kuvitteellisen leikin määritelmästä ja merkityksestä lapsen kehitykselle sekä ChIPPA-arviointimenetelmästä ja siihen kuuluvista leikkityyleistä. Leikkityyleissä on määritelty osa-alueet, jotka ovat leikkijän vahvuuksia sekä osa-alueet, jotka tuottavat haasteita. Leikkityylin tunnistamisen kautta lapsen leikin haasteet ja vahvuudet tulevat selkeästi esille. Interventio leikin tukemiseksi voidaan näin suunnitella vastaamaan tarkemmin lapsen haasteita.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena valmiin aineiston pohjalta. Aineisto koostui 16 ChIPPA-arviointimenetelmävideosta. Videoiden lasten leikistä kerättiin tarvittava havainnointitieto, jota analysoimalla voitiin määrittää leikktiyylit. Lisäksi videoista kerättiin tietoa lasten käyttämistä esinekorvaavuuksista sekä pohdittiin tyttöjen ja poikien leikkityylien eroavaisuuksia.
Opinnäytetyön tulosten mukaan ChIPPAn leikkityylit sopivat käytettäväksi suomalaisilla 4-vuotiailla lapsilla. Lasten leikkityylit vastasivat ChIPPAn tyylejä. Lasten käyttämistä esinekorvaavuuksista kerättiin tietoa hyödynnettäväksi leikin tukemisessa. Koska aineisto oli pieni, tyttöjen ja poikien välisistä leikin eroista ei voitu tehdä yleistäviä johtopäätöksiä.
Tutkimusaineisto koostui Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen Hyvän kasvun avaimet –seurantatutkimuksen kohorttiryhmästä satunnaisesti Puhu, osallistu ja leiki –osatutkimukseen valituista 16 4v-4v.11kk ikäisestä suomalaisesta lapsesta.
Työn teoreettinen viitekehys koostui kuvitteellisen leikin määritelmästä ja merkityksestä lapsen kehitykselle sekä ChIPPA-arviointimenetelmästä ja siihen kuuluvista leikkityyleistä. Leikkityyleissä on määritelty osa-alueet, jotka ovat leikkijän vahvuuksia sekä osa-alueet, jotka tuottavat haasteita. Leikkityylin tunnistamisen kautta lapsen leikin haasteet ja vahvuudet tulevat selkeästi esille. Interventio leikin tukemiseksi voidaan näin suunnitella vastaamaan tarkemmin lapsen haasteita.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena valmiin aineiston pohjalta. Aineisto koostui 16 ChIPPA-arviointimenetelmävideosta. Videoiden lasten leikistä kerättiin tarvittava havainnointitieto, jota analysoimalla voitiin määrittää leikktiyylit. Lisäksi videoista kerättiin tietoa lasten käyttämistä esinekorvaavuuksista sekä pohdittiin tyttöjen ja poikien leikkityylien eroavaisuuksia.
Opinnäytetyön tulosten mukaan ChIPPAn leikkityylit sopivat käytettäväksi suomalaisilla 4-vuotiailla lapsilla. Lasten leikkityylit vastasivat ChIPPAn tyylejä. Lasten käyttämistä esinekorvaavuuksista kerättiin tietoa hyödynnettäväksi leikin tukemisessa. Koska aineisto oli pieni, tyttöjen ja poikien välisistä leikin eroista ei voitu tehdä yleistäviä johtopäätöksiä.
Tutkimusaineisto koostui Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen Hyvän kasvun avaimet –seurantatutkimuksen kohorttiryhmästä satunnaisesti Puhu, osallistu ja leiki –osatutkimukseen valituista 16 4v-4v.11kk ikäisestä suomalaisesta lapsesta.